Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Pirkko Gomanin äkkilähtö

Julkaistu onsdag 20 juli 2016 kl 05.45
Ilman henkilöllisyyspapereita Ruotsiin
(7:34 min)
Pirkko ja Aaro Goman vihittiin vuonna1963
1 av 7
Pirkko ja Aaro Goman vihittiin vuonna 1963. Foto: Privat
Pirkko ja Aaro Goman oikealla ja Boråsin tuttuja 1960-luvulla
2 av 7
Pirkko ja Aaro Goman oikealla ja Boråsin tuttuja 1960-luvulla. Foto: Privat
Pirkko ja Aaro Gomanin perhe Tranemon ajoilta
3 av 7
Pirkko ja Aaro Gomanin perhe Tranemon ajoilta. Foto: Privat
Pirkko Goman ja Hettemarksin pikkutakki
4 av 7
Pirkko Goman ja Hettemarksin pikkutakki. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio
Rihmarullat ovat ojennuksessa ompeluhuoneessa.
5 av 7
Rihmarullat ovat ojennuksessa ompeluhuoneessa. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio
Pirkko Goman mittailee napin paikkaa kevättakissa
6 av 7
Pirkko Goman mittailee napin paikkaa kevättakissa. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio
Pirkko Goman oli osakkaana Hettermarkin tehtaassa.
7 av 7
Pirkko Goman oli osakkaana Hettermarkin tehtaassa. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio

Pirkko Goman lähti Ruotsiin tyttökavereidensa kanssa vuonna 1963. Heille tarjoutui ilmainen kyyti ja tytöt lähtivät seikkailumatkalle. Tarkoitus oli palata takaisin kotiin Oulun seudulle. Tranemon villatehtaalla tarvittiin kuitenkin työntekijöitä ja paluumatka jäi tekemättä.

Pirkko Goman on tehnyt rohkeita ja nopeita valintoja elämässään. Niin on käynyt useammin kuin kerran. Ilmainen automatka tyttökaverin kanssa eräänä maanantaiaamuna Oulun seudulta Tranemohon antoi Pirkon elämälle aivan uuden käänteen.

Meidän piti olla täällä vain muutama päivä, mutta minulle tarjottiin töitä villatehtaasta. Ystäväni lähti yksin takaisin Ouluun ja minä jäin. Olin tosin ajatellut olla vain jouluun asti.

– Minulla oli huono omatunto vanhempieni suhteen. Ajattelin heitä ja nopeaa päätöstäni jäädä tänne.

Ilman henkilöllisyyspapereita

Pirkko Gomanilla ei ollut minkäänlaisia papereita mukanaan. Ei edes henkilöllisyystodistusta. Hänen palkkansa meni pankkiin ja hän ei saanut palkkarahojaan ennen kuin hänen äitinsä lähetti paperit Suomesta. Mutta suomalaiset auttoivat maamiehiään alkuun, ja tehdas oli järjestänyt asunnon.

– Siellä oli lakanat ja kaikki, Pirkko Goman kertoo nauraen.

Aviopuoliso Aaro löytyi suomalaisyhteisöstä

Pirkon mies Aaro työskenteli aluksi myös villatehtaalla, mutta koulutti itsensä puusepäksi. Ensimmäisenä jouluna Aaro tuli hakemaan itse Pirkon Oulusta takaisin Ruotsiin.

– Olin vanhempieni luona joulun ja kerroin heille uudesta elämästäni Ruotsissa. Isäni ei pitänyt päätöksestäni, mutta äitini oli myönteinen.

Kun Pirkko ei heti joulunpyhien jälkeen ilmestynyt Tranemon asuntolaan, Aaro matkusti Ouluun noutamaan tulevan vaimonsa.

– Hän kai pelkäsi, etten tule takaisin. Mutta olin jo päättänyt, että tulen.

Työtahti oli kova

Tekstiiliteollisuus kukoisti vielä 1960-luvun Ruotsissa. Työtahti oli kuitenkin kova.

Mutta kyllä minä hyvin tienasin. Rahaa jäi säästöönkin.

– Kun muutimme yhteen Aaron kanssa saatoin ostaa kaikki huonekalut käteisellä.

60-luvun lopulla alkoi tekstiiliteollisuuden muutto Kiinaan, mutta silloin Gomanit olivat jo Enköpingissä.

Äkkilähtö Enköpingiin

Pirkko Goman kertoo, että hänen miehensä oli nopea käänteissään.

– Aaro oli kuskina, kun hänen serkkunsa muutti Enköpingiin. Hän oli nähnyt lehdessä ilmoituksen huoneistosta, joka oli myynnissä. Samalla matkalla hän oli käynyt työnvälityksessä ja saanut selville, että rakennusalan palkat olivat Enköpingissä paremmat kuin Tranemossa.

Pirkko oli aluksi paniikissa, että mitä oikein on tapahtumassa. Heidän kolmas lapsensa oli vielä vauva ja hän oli itse äitiyslomalla. Mutta kaikki on aina järjestynyt hyvin.

Työnantaja järjesti lastenhoidon

Pirkko Goman on pitänyt aina ompelutyöstä. Enköpingissä hän oli Hettermark-tekstiilitehtaassa pidetty työntekijä. Tehdas järjesti myös lastenhoidon.

Laatutakkeja ja housuja valmistava Hettemark sinnitteli vielä 1980-luvulla Kiinan halpatuotannon kovassa kilpailussa, mutta joutui lopulta luovuttamaan. Tavaramerkki Hettermarks on vielä olemassa.

Työntekijöiden osuuskunta yritti jatkaa tehtaan toimintaa, mutta se ei onnistunut. Parin vuoden jälkeen tuotanto lakkasi kokonaan.

Ovi on ollut aina auki Gomanien luona

Tekstiilitehdas oli Gomanien omakotitalon lähellä, ja lapset saattoivat tulla kotiin syömään, mikäli eivät pitäneet kouluruoasta.

Mutta mukaan lähtivät myös lasten koulukaverit, koska Pirkolla ei ollut mitään sitä vastaan. Heidän kotinsa on ollut avoin koti aina ja on sitä edelleenkin.

Puhelin soi kun olen Pirkon luona ja kohta paikalle ilmestyy entinen suomalainen työkaveri. Hän tarvitsee apua puseronsa vetoketjun kanssa.

– Ennen autoin paljon ja ompelin kavereille, mutten enää, Pirkko kertoo.

– Housunlahkeita voin kääntää ja vetoketjun vaihtaa, mutta en sen enempää. Itselleni teen jotakin ajankuluksi, ja olen opettanut lapsenlapsiani ompelemaan.

Perhe pitää Ruotsissa

Ouluun Pirkko lähtee jälleen kesällä. Siellä ovat sisarukset ja heidän perheensä. Jäätyään leskeksi kaksi vuotta sitten elämä tuntui vaikealta aluksi. Pirkko oli tottunut nopeakäänteisen miehensä suunnitelmiin ja on kaivannut miestään ja hänen suunnitelmiaan. Nyt suru alkaa vähitellen helpottaa.

Aikuiset lapset ja lapsenlapset pitävät hänet Ruotsissa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".