Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#Kielipuoli

#Kielipuoli: Pentti pakinoi: Mekko vai hame?

Julkaistu lördag 28 maj 2016 kl 16.00
"Onko se helman pituudesta kiinni?"
(4:01 min)
Madeleine Petersson med två vintageklänningar.
1 av 5
Mekkojako? Foto: Malin Flodén/Sveriges Radio
Leninki? Foto: Ulf Thonman/SR
2 av 5
Leninki? Foto: Ulf Thonman/SR
Hameko? Foto: Carin Sjöblom, Sveriges Radio.
3 av 5
Hameko? Foto: Carin Sjöblom, Sveriges Radio.
Hameita? Foto: Madeleine Drake / Sveriges Radio
4 av 5
Hameita? Foto: Madeleine Drake / Sveriges Radio
Pentti Salmenranta. Foto: Patrik Svensson
5 av 5
Pentti Salmenranta. Foto: Patrik Svensson

Suomenopettaja Pentti Salmenranta pyörii hameen helmoissa.

Suomen alkeisopetuksessa aloitetaan alusta, tervehtimisestä, numeroista ja väreistä. Hej on moi, ett on yksi ja blå on sininen. Sitten vähän viikonpäiviä ja vaatteita. Ja sitten ollaankin jo hankaluuksissa. Varsinkin jos yrität yli viisikymppisenä äijänä pysyä yläasteen teinien tasolla.

Siis, minähän luulin yksinkertaisesti, että sko on kenkä ja byxa on housu.

Men vad heter Converse? Och sneakers? Och leggings och mysbyxor?

Ei minun aikanani semmoisia ollut! Ja kun alkaa setämies googlailemaan, niin löytyyhän sieltä suomalaisten naistenlehtien sivuilta niin sneakereita kuin loafereitakin, plus että kaupan päälle menee viimeinenkin toivo omasta viehätysvoimasta, kun saa tietää että ”Ikinuori Converse-mies on spontaani ja leikkimielinen rakastaja.” Opettaessaan sitä taas oppii.

Ja leggings on tietenkin legginsit tai jopa legarit. Mysbyxor tuottaakin enemmän päänvaivaa, niin kuin on tuottanut sana mysa muutenkin myös muille kuin itselleni. Kuten ahkera Kielipuolen kuuntelija varmaan muistaa, sanalle eivät suomalaista vastinetta löydä edes kielenhuoltajamme. Mutta netistä hakemalla löytyi sentään suomalainen sana ”olohousut”.

Niin se vaan maailma muuttuu, omassa 1970-luvun nuoruudessani kun oli vain verkkareita ja farkkuja. Varsinkin farkut oli kuumaa kamaa! Suomessa oli jopa Farkku-merkkistä deodoranttiakin otsonikerrosta syövissä suihkepulloissa.

Mutta ei ole hameväen vaatetus kielellisesti sen helpompaa. Enkä halua tällä sanonnalla tietenkään harjoittaa minkäänlaista sukupuolisyrjintää, sillä hameita ja mekkojahan voi nykyaikana myös miehetkin käyttää, kunhan vain tietävät, mikä niistä on mikä.

Eri murteet Suomessa saattavat nimittäin tehdä kepposia. Muistan kun vanha suomen kielen lehtorini kertoi, kun oli nuorena tyttönä päätynyt opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle ja oli toisen, myös vasta paikkakunnalle muuttaneen, tytön kanssa päättänyt lähteä viettämään iltaa, kuten nuorten on aina ollut tapana.

Pannaanko mekko päälle? kysyi toinen.

Pannaan vain, tavataan illalla!

Kun nuoret naiset sitten illalla tapasivat, oli toisella päällään lyhyt hame, ja toisella pitkä. Katselivat sitten hölmistyneinä toisiaan.

Mutta mehän sanottiin että mekko!

Niin sanottiinkin!

Näin siis ennen vanhaan kun murteilla oli vielä enemmän merkitystä kuin nykyään, kun teevee ja muu media on tehnyt kaikesta yhtä ja samaa puhekieltä, ainakin melkein. Mutta kun nyt etsin hameen ja mekon välistä eroa, törmäsin monenkin viikkolehden yleisökeskusteluun, joissa asiaa kyseltiin, eivätkä vastukset olleet läheskään itsestään selviä. Joten kysyin ystävältäni levysepältä, Pirjo Rajalaksolta, mitä sanaa hän käyttää pitkästä hameesta.

Tanttu, vastasi Pirjo.

Näin Kauhajoella. Itse taidan jatkossa sanoa leninki.

Kun näitä pohdiskellessani ajelin autolla kohti naapurikuntaa, oli radio päällä, Iltapäivä-lähetys, jossa Jorma Ikäheimolla oli vieraanaan nainen joka myy suomalaisia elintarvikkeita tukholmalaisessa kauppahallissa. Ja juuri kun mietin mekkojen ja hameiden eroa, kuulin Jorman sanovan:

”Kauppahallit on usein sellaisia herkuttelijoiden mekkoja.”

Mielikuvitukselle ainakin todellista herkuttelua, sillä radiossahan ei kuule, käyttääkö juontaja isoja vai pieniä alkukirjaimia.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".