Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Monta reseptiä muistisairauksien taklaamiseen

Julkaistu onsdag 25 maj 2016 kl 13.56
"80 on uusi 60, mutta aivot usein se heikoin lenkki"
(16 min)
Muistisairauksia tutkinut professori Miia Kivipelto pitää tanssia hyvänä muistiharjoituksena. Kuva: Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio
Muistisairauksia tutkinut professori Miia Kivipelto pitää tanssia hyvänä muistiharjoituksena. Foto: Kaarina Wallin, Sveriges Radio Sisuradio

Voiko dementiaa ja muita muistisairauksia ehkäistä ennalta tai kenties lykätä? Uusi tutkimustieto osoittaa monia eri keinoja, kertoo ikääntymistutkimusta tekevä geriatrian professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista.

Yksi suuri haaste Kivipellon mukaan on se, että ikäihmisillä on usein useita sairauksia samanaikaisesti. Hänen mukaansa potilaat jäävät usein lääkäreiden ja hoitopaikkojen väliin, eli on vaikea löytää hyvää hoitoketjuja ja saada kokonaisuus hallintaan.

– Totta kai myös muistisairaudet ovat haaste, koska jos muisti ei pelaa, on itse vaikeampi hakeutua hoitoon ja huolehtia näistä monimutkaisista prosesseista. Tarvitaan enemmän tukea, että meidän ikäihmisemme selviäisivät tässä viidakossa.

Kivipelto löytää tulevaisuudesta kuitenkin oivia mahdollisuuksia.

– Vanhemmat ihmisethän ovat nykyään huomattavasti aikaisempaa parempikuntoisia. Sanotaan näin, että se 80 on uusi 60, eli kahdeksankymppiset ovat nykyisin samankuntoisia kuin kuusikymppiset aikaisemmin. Se mikä usein pettää on aivoterveys, eli aivot ovat usein se heikoin linkki.

Ruoka, liikunta, riskitekijöiden hoito 

Tällä alueella on Kivipellon mukaan tullut onneksi paljon tutkimustietoa.

– Etenkin siitä, että elintavoilla ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoidolla voi muistisairauksien alkua lykätä tuonnemmaksi.   

Miten muistisairauksia voi ennaltaehkäistä?

Kivipellon mukaan suomalais-ruotsalaisesta FINGER-tutkimuksesta on aiheesta hyvää uutta tietoa. Hänen mukaansa elintapatekijöillä voi muistisairauksien riskiä vähentää. Resepti on hänen mukaansa yksinkertainen.

– Sydänsairauksien riskitekijöitä hoitamalla - verenpaine, kolesteroli, diabetes ylipaino. Se on tärkeä aspekti. Toinen on monipuolinen liikunta, mielellään sekä aerobista mutta myös lihaskuntoa. Kolmas on monipuolinen, vaihteleva ja keveä ruokavalio, paljon väriä lautasella, kalaa ja juoksevia öljyjä. Neljäs aspekti on aivojen jumppa. Aivot tykkäävät haasteista, Kivipelto muistuttaa.

Entä kuinka esimerkiksi 54-vuotta täyttävä Jorma - onko hänelle liian myöhäistä aloittaa toimenpiteitä.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä. Se on juuri hyvä ikä tehdä tsekkaus siitä, minkälaisia riskitekijöitä minulla on. Useinhan se auttaa paljon, mitä FINGER-tutkimuksessakin nähtiin, että edetään pienin askelin ja otetaan huomioon oma riskiprofiili. Voi aloittaa niistä riskitekijöistä, joissa on eniten parantamista. Joillakin se voi olla ruokavalio, toisilla vähäinen liikunta, Miia Kivipelto kertoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".