Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

#Kielipuoli: Manja pakinoi sananparsista kutimiin

Julkaistu söndag 5 juni 2016 kl 10.24
Sananparsi joka lähtöön
(4:38 min)
Manja Lehto
Fil tri Manja Lehto. Foto Merja Laitinen Sveriges Radio

Manja Lehdolla on takataskussa monenlaisia sananparsia. Muutamassa esiintyy myös kudin.

Gå fort och se glad ut så är det ingen som märker. Näin oli jo kauan sitten edesmenneen ystäväni Britan suomenruotsalainen mummu Turusta neuvonut, kun Brita oli huomannut nailonsukassaan silmäpaon.

Tuo sanonta on todella viisas, ja neuvon kuultuani olen minäkin noudattanut sitä usein, vaikka vähän eri sovelluksin. Minulle sopivaksi on osoittautunut sellainen menetelmä, että aloitan heti vilkkaan keskustelun jonkun tapaamani henkilön kanssa, niin tämä ei huomaa esimerkiksi sitä, että olen unohtanut kampani kotiin ulos lähteissäni, tai että puseronrinnuksissani on ruokatahra aamiaisen jäljiltä. Tai nenänpielessäni on finni.

Omalla äidilläni oli, kuten olen ehkä joskus jo kertonutkin, sopiva sananlasku tai sanonta joka lähtöön. Jotkut näistä olivat uskonnollisiksi elämänohjeiksi väitettyjä tai ihan Raamatun viisauksia tyyppiä Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan tai Anna armon käydä oikeudesta. Jotkut sanonnat taas antoivat vähän maallisempia ohjeita tai olivat vain jonkinlaisia toteamuksia. Kuten esimerkiksi se, että Paha on kirnua nuolla, ei mahdu pää eikä ulotu kieli.

Minusta taiteilija Erkki Tantun kuvat murteellisista sananparsista on kerrassaan mestarillisia. Eräässäkin kuvassa naisihminen istuu pyllyllään polulla. Tämän kuvan alla lukee teksti Istun tohon, sano akka ku lankes. Akka oli todella ollut nopea ajatuksissaan, kun oli huomannut, että nyt hän kaatuu. Hän ehti onneksi sanoa ensin: istun tohon! Ikään kuin olisi asian jo etukäteen noin suunnitellut.

Toisessa Tantun piirroksessa istuu yksinäinen, parhaisiinsa sonnustautunut neiti-ihminen helmet kaulassa tanssitilan seinänvieruspenkillä, kun kaikki muut ihmiset tanssia jyskyttävät lattialla. Nainen harmittelee itsekseen: Hullu kun en ottanut kurinta. Hän miettii, että jos olisi esimerkiksi sukankutimen ottanut tansseihin mukaan, ei olisi silloin aikaa haaskaantunut siinä penkillä tyhjän panttina istumiseen.

Hersyttävän hauska on sananparsi ja kuva ylpeästä pohjalaislikasta ja saattajakokelaastaan iltamien jälkeen jossain Pohjanmaan lakeuksilla: Ruumihia saatethan ja sairahia talutethan, ja min en oo kumpikaa, sanoo flikka, kun kavalteerin tiällen jätti.

Karjalainen sananparsi Issäin olj iltaunine, äitiin olj oamu-unine, mie raukka tulin molempii, ei varmaankaan mitään piirrettyä kuvaa eikä selitystä kaipaa.

Monissa vanhoissa sananparsissa on aika usein pääosassa jokin eläin. Vanhat viisaudet, sellaiset kuin esimerkiksi Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan tai Korppi ei korpin silmää noki, ovat tuttuja varmaan monellekin kuulijalle. Toisin taitaa olla seuraavan, nykyaikaankin sopivan lausahduksen tuttuuden kanssa. Oletteko nimittäin joskus kuulleet jonkun sanovan On niin kiire, että ei ehdi sanoa varistakaan muuksi kuin linnuksi?

Sananlaskujen lisäksi eläinten nimiä käytetään vertauksissa ja sanaliitoissa. Niistä tehdään myös verbejä ja adjektiiveja ja vaikka mitä uusia sanoja.

Kettu on suomalaisissa kansansaduissa leimattu hieman ikäväksi tyypiksi. Joku voi olla viekas kuin kettu ja joku toinen viekastelija voi jopa kulkea ketunhäntä kainalossa. Joitakin ihmisiä voi tuollainen meininki ihan ketuttaa. (Pakinoijan selvennys: Tämä sana on sen veellä alkavan verbin kiltimpi versio.)

Karhukin esiintyy yleensä vain ikävähköissä yhteyksissä. Jollekulle voidaan tehdä karhunpalvelus, velkojaan voi karhuta joltakulta. Verokarhu on monen mielestä oikea peto. Onneksi verottaja ei sentään käytä karhuryhmää kansalaisilta verorahoja kerätessään.

Minut kutsuttiin muuten tuonne susirajalle tai minne lie hevonkuuseen kissanristiäisiin, mutta en viitsi sinne lähteä, kun on tuollainen koiranilmakin.

Toivottavasti joskus kesällä on paremmat kelit.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".