Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Huoli tulevaisuudesta aiheuttaa henkisiä vaivoja nuorille

Julkaistu torsdag 2 juni 2016 kl 14.45
"Ongelmia voidaan parhaiten ehkäistä, jos ensin ymmärretään syyt näiden takana"
(1:32 min)
Nainen istuu sängyssä kasvot peitettynä käsiinsä, hän voi huonosti.
1 av 2
Nuorten psyykkisiä vaivoja on vuosien mittaan alettu huomioida entistä enemmän. Foto: Rebecca Karlsson/Sveriges Radio
Tutkija ja lasten- ja nuorten lääkäri Sven Bremberg istuu työhuoneessaan. Hänellä on beige paita, hän hymyilee ja taustalla näkyy akvaario.
2 av 2
Tutkija ja lastenlääkäri Sven Brembergin mukaan nuoret ovat nykyisin taipuvaisempia kertomaan psyykkisistä vaivoistaan. Foto: Elina Härmä SR Sisuradio

Pohjoismaiden 15–30-vuotiaat voivat nykyisin henkisesti huonommin kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Ruotsissa nuorilla on hieman enemmän psyykkisiä vaivoja kuin muissa Pohjoismaissa. 

Ruotsissa 90-luvulla nuoret alkoivat ilmoittaa voivansa henkisesti yhä huonommin. Kymmenessä vuodessa huonovointisten nuorten määrä on kasvanut puolella tai jopa kolminkertaistunut ja 6–7 prosenttia nuorista kärsii masennuksesta.

Tytöt ilmoittavat voivansa huonosti noin kaksi kertaa useammin kuin pojat. Kehityssuunta on kuitenkin pojillakin ollut melkein sama kuin tytöillä. Nuoret miehet ja pojat tekevät useammin itsemurhan kuin tytöt, mutta sosiaaliryhmien väliset erot ovat suuria, kertoo lasten- ja nuortenlääkäri Sven Bremberg.

Ruotsalaiset nuoret, joilla on huonot mahdollisuudet elämässä, ovat yliedustettuina itsemurhatilastoissa.

Lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa

Ruotsi on ollut kauan kehityksen kärjessä, mutta Pohjoismaiden väliset erot ovat nykyisin pienet, kertoo aihetta tutkinut lääkäri Sven Bremberg. Hän on tutkinut nuorten terveyttä jo vuosikymmeniä Karoliinisen instituutin kansanterveyslaitoksella ja tekee myös töitä Kansanterveysvirastolle.

Psyykkisten vaivojen määrä on lisääntynyt muissa Pohjoismaissa samaan aikaan, kun se on tasaantunut Ruotsissa.

Tulokset perustuvat suurelta osin tutkimukseen Skolbarns hälsa och hälsovanor, joka kattaa sekä kaikki Pohjoismaat että monet muutkin Euroopan maat.

Syistä erimielisyyttä

Tutkijat eivät ole yhtä mieltä siitä, miksi nuorten psyykkiset vaivat lisääntyivät Ruotsissa. Yhtenä syynä voi olla, että nuoret ovat nykyisin entistä taipuvaisempia kertomaan vaivoistaan, Karoliinisen instituutin tutkijana työskentelevä Sven Bremberg pohtii.

Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että psyykkiset vaivat toimivat usein yhteisvaihtelussa muiden tekijöiden kanssa kuten esimerkiksi työttömyyden ja huonojen koulutuloksien kanssa, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin elämässä.

Kuva nuorten henkisten vaivojen lisääntymisestä on ehkä kuitenkin hieman kärjistetty, toteaa Sven Bremberg. Kasvu viittaa usein siihen, että yhä useampi hakeutuu hoitoon esimerkiksi Tukholmassa.

Nuorille kirjoitetaan yhä useammin myös masennuslääkkeitä. Kouluikäisiltä kysyttäessä tulokset kuitenkin osoittavat, että psyykkisten vaivojen määrä on tasaantunut Ruotsissa 2000-luvulla.

Sven Bremberg on kuitenkin huolissaan siitä, että moni nuori kokee suurta epävarmuutta tulevaisuudesta.

Politiikassa on helpompi puhua esimerkiksi sairaanhoidon tarjoamisesta, vaikka nuorten henkisiä ongelmia voidaan ehkäistä parhaiten, jos ensin ymmärretään syyt niiden takana.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".