Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kansalaisuuden vaihtaminen ottaa koville myös toisen polven ruotsinsuomalaisilla

Julkaistu måndag 6 juni 2016 kl 17.30
"Jos on suomalainen, niin sitä on suomalainen"
(7:44 min)
Eskilstunalaiset Nina Riikonen, Petri Ylianttila, Elias Ylianttila ja Jonna Ylianttila ottivat Ruotsin kansalaisuuden. Vanhemmat tuntevat silti itsensä edelleen suomalaisiksi.
Eskilstunalaiset Nina Riikonen, Petri Ylianttila, Elias Ylianttila ja Jonna Ylianttila ottivat Ruotsin kansalaisuuden. Vanhemmat tuntevat silti itsensä edelleen suomalaisiksi. Foto: Jukka Painilainen/ Sveriges Radio Sisuradio

Suomen kansalaisuudesta luopuminen ei ole läpihuutojuttu Ruotsissa syntyneille ja täällä aikuiseksi varttuneille ruotsinsuomalaisille. Tunteet haroivat ei, mutta järki sanoi kyllä, kun eskilstunalaiset Nina Riikonen ja Petri Ylianttila päätyivät vaihtamaan kansalaisuutta.

Sisuradio tapasi heidät Eskilstunassa kansallispäivänä järjestetyn uusien kansalaisten juhlan jälkeen. Riikonen ja Ylianttila ja kaksi perheen kolmesta lapsesta saivat Ruotsin kansalaisuuden joulukuussa ja osallistuivat juhlallisuuksiin innokkaina, vaikka tuntevat itsensä edelleen suomalaisiksi.

– Pääsyy vaihtoon oli se, että paperihommat kuten passit tulivat paljon helpommiksi, Petri Ylianttila perusteli.

Käytännön syihin kuuluu myös mahdollisuus äänestää valtiopäivävaaleissa Ruotsissa. Suomen politiikkaa he eivät seuraa eivätkä he myöskään ole äänestäneet Suomen vaaleissa.

– Nyt odotetaan Ruotsin vaaleja. Minä olen odottanut lapsesta asti, ja todella haluan olla mukana, ja nyt lopulta saan, Nina Riikonen painotti.

Ruotsin kansalaiseksi vaihtaneiden ruotsinsuomalaisten määrä on tällä vuosituhannella vaihdellut vuosittain 1500 ja 3000 välillä. Viime vuonna vaihtajia oli reilu 2000. Osa vaihtajista ottaa kuitenkin kaksoiskansalaisuden.

Mekin puhuimme kaksoiskansalaisuudesta, mutta halusimme helpon vaihtoehdon. Helpot paperit, ei mitään vaikeuksia passien kanssa.

Suomalaistaustaiset harkitsevat kansalaisuuden vaihtoa ylivoimaisesti pisimpään. Keskimäärin he vaihtavat kansalaisuutta vasta liki 30 vuotta Ruotsiin muuton jälkeen. Riikosen ja Ylianttilan perheessäkään se ei ollut helppo ratkaisu - ei edes vanhemmille, vaikka he ovat syntyperäisiä, nelikymppisiä eskilstunalaisia.

– Suomalainenhan sitä aina on sydämessä, enkä oikein innostunut siitä, että pitäisi vaihtaa ruotsalaiseksi, vaikka asun täällä. Vähän se kirveli, Ylianttila myönsi.

– Identiteetti on voimakas. Omasta mielestäni olen edelleen suomalainen, vaikka papereissa lukee toisin, Riikonen totesi.

Perheen lapsista vanhin ei suostunut luopumaan Suomen kansalaisuudesta ja lähtee pian asevelvollisuutta suorittamaan. Toiseksi vanhin lapsi Jonna vaihtoi, mutta oli aluksi kallella kypärin.

– Itkin silloin, kun vanhemmat sanoivat, että minäkin olen vaihtanut, mutta nyt olen aika iloinen jo. Halusin olla suomalainen, en ruotsalainen, Jonna painotti.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".