Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Naisia edelleen vain murto-osa yliopistojen korkeissa viroissa

Julkaistu onsdag 8 juni 2016 kl 16.00
Korkeakouluopiskelijoista kuitenkin useimmat ovat naisia.
(13 min)
Professori Kirsti Niskanen valkoisessa paidassa portaikossa.
Kirsti Niskasen mukaan tiedemaailma on miesten miehille luoma, mutta nyt tiedemaailmassa on niin paljon myös naisia, että he saavat tukea toisiltaan. Foto: Marika Pietilä / Sveriges Radio Sisuradio

Iltapäivän vieras professori Kirsti Niskanen kertoo, että yliopistomaailmassa naisopiskelijoita on ollut miehiä enemmän jo 1970-luvulta alkaen, mutta luvut ovat päinvastaiset, kun katsotaan korkeita yliopistovirkoja.

Ruotsin yliopistoprofessuureista vain 25 prosenttia on naisilla. Ensimmäinen nainen väitteli jo vuonna 1929, joten kehitys on ollut hidasta viimeisen sadan vuoden aikana.

Tukholman yliopiston professorin Kirsti Niskasen mukaan naisten osalta on kuitenkin tapahtunut paljon tiedemaailmassa.

– Pitää muistaa, että yliopisto on hyvin monimutkainen järjestelmä. Se on vanha järjestelmä keskiajalta, ja kyse on miesten miehille luomasta eliittijärjestelmästä, Niskanen sanoo.

Hän muistuttaa myös, että naiset tulivat mukaan yliopistoelämään opiskelijoina vasta 1800-luvun lopulla ja määrä kasvoi sotien välillä, mutta suurin kasvu tapahtui kuitenkin vasta toisen maailman sodan jälkeen.

Kehityksen hitaus edelleen arvoitus

Tiedemaailman naisten suurimmaksi ongelmaksi Niskanen näkee yliopistojen monimutkaiset rakenteet, joissa naisten on ollut vaikeampi päästä etenemään. Hänen mukaansa yliopistouralla tarvitaan tukea, ja vasta nyt naisilla on saatavilla tukea toisilta naisilta tiedemaailmassa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että nykyisen tiedemaailman rekrytoinnissa pitää pitää mielessä se, että naisia kyllä olisi yllin kyllin saatavilla korkeisiin virkoihin.

Korkeakouluviraston tuoreiden lukujen mukaan 24-vuotiaista korkeakouluopintojen aloittajista jopa 51 prosenttia on naisia, ja samanikäisistä miehistä heitä on vain 15 prosenttia. Niskasen mukaan tämä ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, vaan jo 1970-luvulta alkaen useampi nainen kuin mies on aloittanut yliopisto-opinnot. Tästä huolimatta sama kehitys ei kuitenkaan näy yliopistojen korkeammissa viroissa.

– Ongelma on naisten putoaminen pois, kun aletaan katsoa korkeampia virkoja. Se on suuri kysymys, jota tutkimme yhä. Se on arvoitus, Niskanen toteaa.

Lastenhankinta ei vaikuta uraan

Niskasen mukaan uran tyssäämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä perheenperustamisen kanssa, vaan tutkimusten mukaan naiset eivät ole sen vähempi tuottoisia, vaikka heillä olisi lapsia, eivätkä tee silloin mitenkään huonompaa uraa.

Kyse on pikemminkin yliopistojen rakenteista ja mahdollisesti siitä, että naisia kiinnostavat tieteenalat eivät perinteisesti ole dominoineet yliopistojen kiinnostavimpien tutkimusalueiden joukossa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".