Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: tuhat vuotta ruotsia

Julkaistu fredag 21 oktober 2016 kl 10.02
"On aika unohtaa ajatus Ruotsista yksikielisenä maana"
(5:35 min)
Sosiolingvisti professori Eva Sundgren
Professori Eva Sundgren MdH Foto: Merja Laitinen/Sveriges Radio

Ruotsin suurin kieli on nimenomaan ruotsin kieli. Ruotsin kielen professori sosiolingvisti Eva Sundgren Mälardalenin korkeakoulusta kuvailee ruotsin kielen muovautumista muinaisskandinaavista "blattesvenskaan".

Indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja germaanisiin kieliin kuuluvan ruotsin kielen juuret muhivat muinaisen Skandinavian yhteisessä kielessä. Islannin kieli on pohjoismaisista kielistä lähinnä sitä pohjoismaista muinaiskieltä, josta myös ruotsi kumpuaa. 

Ruotsin kielen professori Eva Sundgren Mälardalenin korkeakoulusta kertoo ruotsin eriytyneen omaksi kielekseen runsaat tuhat vuotta sitten noin vuonna 800.

Ruotsin murteet muuttuvat hitaasti

Alueelliset murteet ovat olleet hyvinkin vahvoja silloin kun ihmiset pysyttelivät aloillaan, kun järviä, vuoria ja erämaita oli hankala ylittää. Eva Sundgrenin mukaan kieli muuttuu näinä päivinä koko ajan, mutta hänen oma tutkimuksensa näyttää, ettei muutos tapahdu kovin lujaa. Samalla kun kieli globalisoituu ja englanti jyllää maailmankielenä, ihmiset pitävät kiinni paikallisista murteistaan.

Olen tutkimuksessani verrannut eskilstunalaisten murretta vuonna 1967 ja 1996. Erot eivät olleet ollenkaan suuret.

Sosiolingvisti Eva Sundgren ei usko murteiden kuolemaan, vaikka ne kehittyisivätkin aina enemmän ruotsin yleiskielen suuntaan. Murteisiin asennoidutaan hänen mielestään nykyään myönteisesti ja ne vahvistavat ihmisten paikallista yhteenkuuluvuutta.

Muut kielet kuuluvat 

Ruotsin kielen professori Eva Sundgren tähdentää, että televisiossa, radiossa ja muissakin viestimissä kuuluvat myös ihmiset, jotka murtavat muilla kielillä. 

Lähiöruotsi, förortssvenska, multietninen nuorisokieli, blattesvenska, rinkebysvenska, rosengårdssvenska, tai miksi suurkaupunkien lähiöissä puhuttavaa puheenpartta nyt haluaakin sanoa, on ollut jo kauan keskustelun aiheena. Jotkut ovat väittäneet, etteivät tällaista kielimuotoa käyttävät lähiönuoret opi hallitsemaan ruotsin yleiskieltä. Professori Eva Sundgren kumoaa väitteen.

He osaavat yllättävän hyvin vaihtaa lähiöruotsin ja yleiskielen välillä. Lähiökieli korostaa omaa identiteettiä.

Eva Sundgren sanoo, että vastaavia lähiökieliä on monissa muissakin maissa.

Englanti on valtaamassa alaa ruotsilta

Englannin kieli kuuluu myös ruotsin kielessä, etenkin nuorten puheessa. Uskooko ruotsin kielen professori englannin köyhdyttävän ruotsin kieltä?

– Englanti voi tietyillä aloilla syrjäyttää ruotsi etenkin, jos englanninkieliset sanat omaksutaan ajattelematta, miten asia ilmaistaisiin ruotsiksi, miettii Eva Sundgren. Hän myöntää kuitenkin samassa hengenvedossa, että itsekin käyttää aika paljon englantia.

Eva Sundgren arvioi, että ruotsin kieli pysyy jatkossakin maan pääkielenä, mutta nyt on aika luopua yksi maa - yksi kieli periaatteesta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".