Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli Manja pakinoi urheiluseura Lopen uupuneista

Julkaistu söndag 30 oktober 2016 kl 13.53
Lopen ja muiden paikkakuntien nimistä
(7:07 min)
Manja Lehto, Uppsala
Kielipuolen kolumnisti Manja Lehto Foto: Privat

Fil tri Manja Lehto miettii pakinassaan kaikenkarvaisia paikannimiä ja niiden taivutuksia.

Suomen Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut tarkat säännöt siitä, miten suomalaisia ja vierasmaalaisia paikannimiä tulisi taivuttaa. Onko esimerkiksi oikein sanoa matkustavansa Reposaareen, vai pitäisikö sanoa Reposaarelle? Tai asuuko anoppi Hauhossa vai Hauholla?

Kotuslaiset kertovat toki myös senkin, että heidän suosituksensa ei ole ainoa hyväksyttävä muoto, sillä paikkakuntalaisten oma käytäntö määrää, mitä taivutusmuotoa paikkakunnan nimestä yleisesti käytetään.

Näin ollen onkin helppoa saada selville, onko puhuja paikan alkuasukkaita vaiko muualta tullut vierailija.

Tällaista tietoa voitaisi käyttää hyväksi vaikkapa salapoliisityössä ja rikostutkinnassa.

Rovaniemi ja ROI

Esimerkiksi rovaniemeläiset lyhentävät kaupunkinsa nimen ROI:ksi ja kertovat että ROI:ssa on tapahtunut sitä ja tätä. Muualta tulleet tai muualla asuvat käyttävät muotoja Rovaniemi / Rovaniemellä.

Oletetaan, että tässä R-nimisessä kaupungissa on tehty henkirikos ja epäilty henkilö saadaan kiinni. Epäilty väittää kuulustelijalle, että hän ei ole tuota rikosta tehnyt. – Hänhän on tamperelainen eikä hän ikipäivinä ole edes käynyt ROI:ssa. Hän on kyllä takuuvarmasti syytön tuohon ROI:ssa tapahtuneeseen rikokseen…

Tällöin kieltä ja murteita tuntevalla tutkijalla on oiva tilaisuus käyttää kielellisiä tietojaan ja huomata, että kuulusteltava saattaa kertoa muunneltua totuutta. Miten rikoksesta epäilty voi käyttää paikallista muotoa ROI:ssa, jos ei muka ole kaupungissa edes koskaan käynyt.

No, matkataan Rovaniemen kaupungista vähän etelämmäksi ja sitten väylän yli Ruotsiin, niin tullaan Haaparantaan tai Haaparannalle. Kuten valpas kuulija huomasikin, niin tämäkin paikkakunta saa matkailijan oman murteen mukaisen taivutuspäätteen. 

Järvessä vai maalla

Muistan kun kuuntelin ensimmäisiä kertoja erästä radio-ohjelmaa Pohjois-Ruotsissa. Kuuntelijat voivat soittaa tähän toivelauluohjelmaan ja itse kertoa radion välityksellä syntymäpäiväonnittelunsa esimerkiksi jollekulle Jukkasjärvellä asuvalle ystävälleen. Moni lähetti myös onnittelukortin radion toimitukseen ja toimittaja luki sitten onnittelut kaikkien kuultavaksi.

Paikallista puheenpartta taitamattomana minua vähän kummastutti, kun monet onnittelujen kohteet asuivat juurikin Jukkasjärvessä, tai saattoihan joku asua Suomen puolellakin, vaikkapa Armasjärvessä.

Suomessa taivutetaan yleensä kaikki -järvi/-joki/-vesi -loppuiset paikannimet muotoon -järvellä/-joella/-vedellä, kuten esimerkiksi Lappajärvellä, Kauhajoella ja Konnevedellä. Tämä siksi, että kuulijat säästyisivät oudoilta mielleyhtymiltä, luulisin. Ihmiset kun asuvat Lappajärvellä, mutta kalat taas uiskentelevat Lappajärvessä.

Vesipitoisia nimiä ovat myös Lahti ja monet -lahti ja -salmi -loppuiset paikannimet. - Lahti yksinään on suuren kaupungin nimi ja se taivutetaan aina muotoon Lahdessa. - Näillä muilla paikannimillä on usein rinnakkaiset taivutusmuodot kuten Vesilahdessa/Vesilahdella tai Pyhäsalmessa/Pyhäsalmella.

Tuo vaihtelu on ilmeisesti sen mukaista, kuka paikkakunnasta puhuu eli kotipaikkakuntalainen sanoo näin ja vieraspaikkakuntalainen noin.

Yksiköstä monikkoon

Jokioinen -nimessä on vettä sisältävä joki-sana vähän piilossa ja ehkä siksi uskalletaankin sanoa Jokioisissa eikä siis Jokioisilla/Jokioisella, mitä niin sanottuja pintamuotoja paikkakuntalaiset myös käyttävät. Tästä vaihtoehdosta onkin ollut puhetta Kielipuolessa.

Nuo -inen -loppuiset paikannimet kuten esimerkiksi Jokioinen, Parainen ja Mietoinen ovat muuten siitä erikoisia nimiä, että taivutettaessa niistä tulee usein (noin 2/3 osasta) monikkomuotoisia: Jokioisissa, Paraisilla ja Mietoisissa.

Kielipuolen kieliasiantuntijat ovat käsitelleet jo aiemmissa ohjelmissa eräitä ruotsalaisia paikannimiä. Haluan kuitenkin vielä minäkin pohdiskella parin ruotsalaisen paikannimen taivutusta. Kertaus on kuulemma opintojen äiti. Isästä en muuten tuossa yhteydessä ole koskaan kuullut edes puhuttavan.

Ruotsin paikkakuntia

Kotuksen ja Kielikellon mukaan vierasmaalaisen paikannimen ääntäminen määrää, mikä pääte tähän paikannimeen liitetään.

Esimerkiksi meille ruotsinsuomalaisille päänvaivaa aiheuttaneet paikkakunnat, kuten Malmö ja Örebro taivutetaan tämän ääntämissäännön mukaan.

Malmö äännetään ’malmöö’ ja taivutetaan ja kirjoitetaan siis: Malmön (genetiivi), Malmö (partitiivi) ja Malmöhön (illatiivi).

Örebro lausutaan ’örebruu’ ja taivutetaan seuraavasti: Örebron, Örebrota ja Örebrohun!

Ruotsissa paikannimi Malmö saa taivutusmuodon ’malmööhön’, mutta suomalainen Espoo taipuukin muotoon Espooseen – eikä muotoon Espoohon. Miksi on näin? Espookin loppuu kahteen vokaaliin? Miksei näitä paikannimiä taivuteta samalla tavalla? – Tässä kummittelee luultavasti se, että Espoo on kaksitavuinen sana, mutta suomen kielessä vain yksitavuiset tuplavokaaliin loppuvat sanat saavat nykyään -hVn -päätteen, esimerkiksi maahan ja päähän. Espoo on niin sanotusti suomalaistunut kaksitavuinen sana ja siksi sanotaankin Espooseen. Malm-ö mielletään kuitenkin yhdyssanaksi, missä tuo ’ö’ tarkoittaa saarta, ja sehän ’ö’ onkin selvästi yksitavuinen. Tämän vuoksi laitetaan päätteeksi -hön.

Pohjalla vai Valtimolla

Suomessa on myös paikkakunta, jonka ruotsinkielinen nimi on Pojo. Sen suomenkielinen nimi on Pohja. Tällä paikkakunnalla elävät suomenkieliset ihmiset asuvat siis Pohjassa.

En tiedä olisiko Pohjalla asuminen mukavampi vaihtoehto. Nykyäänhän pyritään elämään ajan hermolla, jos ei sitten vallan Valtimolla. Valtimolla olisi varmaan melko trendikästä ja vauhdikastakin elellä.

Nyt alan kuitenkin olla kovin uupunut ja pitää lopettaa tämä pohdiskelu. En ole onneksi Lopelta kotoisin enkä kuulu sikäläiseen urheiluseuraankaan…

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".