Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Tutkija: Itämeri on Venäjän ja lännen selkein kohtaamispaikka

Julkaistu fredag 28 oktober 2016 kl 14.02
"Baltian maat ovat ne maat joihin Venäjän voisi ajatella hyökkäävän"
(3:47 min)
Enligt tidigare plan skulle det dröja till 2018 innan etableringen av förband skulle ske på Gotland.
Enligt tidigare plan skulle det dröja till 2018 innan etableringen av förband skulle ske på Gotland. Foto: Sören Andersson/TT

Itämeren turvallisuuspoliittinen asema maailmassa on noussut merkittävämmäksi kuin koskaan 1990-luvun alun jälkeen. Tilanne on johtanut toimiin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa.

Mustanmeren ja Itämeren alueista on tullut ne kaksi aluetta, missä länsi ja Venäjä selkeimmin kohtaavat.

Venäjän ja Georgian välinen sota vuonna 2008, Krimin niemimaan miehitys vuonna 2014 ja Venäjän osallistuminen sotatoimiin Itä-Ukrainassa ovat merkkejä Venäjän muuttuneesta ulkopolitiikasta.

Turvallisuuspoliittisen analyytikon Johan Eellendin mukaan kyseiset toimet ja jatkuva varustautuminen ovat muuttaneet monen Euroopan maan suhtautumista Venäjään. Samaan aikaan Itämeri on yksi pääalueista, joissa Venäjän ja lännen välien kiristyminen näkyy.

Eellendin mukaan Itämeren alueella on tarpeeksi ilmatilaa, jotta lentokoneet voivat kohdata toisensa, ja sotilaalliset joukot olla lähellä toisiaan.

Fokus siirtynyt pohjoiseen kylmän sodan jälkeen

Itämeren kasvaneella geopoliittisella merkityksellä on myös juurensa kylmässä sodassa. Venäjän on ollut vaikea hyväksyä sitä, että entiset neuvostotasavallat ja itä-blokin maat ovat sulautuneet Natoon tai länsimaihin.

Tämän takia poliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, kertoo Johan Eellend.

Myös Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun turvallisuuspolitiikan ja strategian lehtori Jacob Westberg korostaa Itämeren kasvanutta turvallisuuspoliittista merkitystä maailmassa.

Itämeri on huomattavasti tärkeämpi tänä päivänä, kuin mitä se oli kylmän sodan aikaan. Baltian maat ovat ne maat joihin Venäjän voisi ajatella hyökkäävän.

Pohjoismaat reagoivat

Vaikka Venäjältä Ruotsiin kohdistuvaa hyökkäystä ei pidetä todennäköisenä, ovat Venäjän toimet johtaneet uusiin päätöksiin Itämeren alueella.

Pohjoismaat, etenkin Ruotsi ja Norja, ovat kohdistaneet puolustuspolitiikkansa jälleen lähialueellensa.

Joukkojen sijoittaminen Gotlantiin Ruotsissa ja Norjan päätös sallia Yhdysvaltojen joukkojen sijoituksen alueellensa ovat esimerkkejä reaktioista muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Turvallisuusyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on myös lisääntynyt viimevuosina. 

– Ruotsi ja Suomi pohtivat yhteistä suunnitelmaa puolustuksen saralla, sanoo Westberg. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".