Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ruotsinsuomalaiset hakevat pieniä avustuksia pieniin kieliprojekteihin

Julkaistu tisdag 1 november 2016 kl 12.03
Tukea on annettu kielikursseihin, kirjoituskilpailuihin ja musiikin tekoon
(4:18 min)
tilastoavustukset
1 av 2
Foto: Pirjo Hamilton, grafik: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio
Sari Pesonen. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio
2 av 2
Sari Pesonen Kielen- ja kansanperinteentutkimuslaitokselta. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio

Ruotsinsuomalaiset ovat viimeisen neljän vuoden aikana hakeneet innokkaasti Kielen- ja kansanperinteentutkimuslaitoksen jakamaa avustusta. Suomen kielen projekteja on ollut määrällisesti paljon muihin vähemmistökieliin verrattuna, mutta avustussummat ovat olleet pieniä.

Ruotsinsuomalaiset ovat löytäneet hyvin Kielen- ja kansanperinteentutkimuslaitoksen kansallisille vähemmistökielille jakaman valtionavustuksen, kertoo hakemuksia käsittelevässä raadissa suomen kieltä edustava Sari Pesonen.

Sanoisin, että suhteessa muiden hakemusten määrään ruotsinsuomalaiset ovat melko ahkeria hakijoita.

Hyvä hakemus auttaa 

Kaikilla kansallisilla vähemmistökielillä on oma edustajansa, joka osallistuu Kielen- ja kansanperinteentutkimuslaitoksen avustusten valmisteluun, mutta ei esittele oman kielensä projekteja.

Suomen kielen edustajan Sari Pesosen mukaan avustuspäätösehdotuksia tehtäessä katsotaan muun muassa sitä, haetaanko avustusta sellaiseen toimintaan, johon se on tarkoitettu.

– Kiinnitämme huomiota siihen, kuinka projekti ja hakemus vastaavat asetuksen päämäärää eli sitä, kenelle tämä projekti on tarkoitettu, miten kielen revitalisointi ja kehittäminen siinä näkyvät.

– Katsomme myös sitä, että budjetti on asiallinen sekä millaiset käytännön mahdollisuudet projektin toteuttamiselle on.

Lasten ja nuorten projektit etusijalla

Sari Pesosen viesti kaikille hakijoille on, että kannattaa katsoa tarkkaan, mihin avustusta annetaan.

Avustustahan annetaan kielen luku- ja kirjoitusvalmiuksia lisäävään toimintaan, joten sellaisia projekteja tuetaan mielellään. Ensisijaisesti voidaan sanoa, että projektin pitää suuntautua lapsiin ja nuoriin.

Pesonen muistuttaa, että rahaa voi hakea myös monikielisyydestä tiedottamiseen ja tapahtumiin, joissa kieli on kulttuurinvälittäjänä.

– Kyllä myös esimerkiksi iäkkäät ihmiset tarvitsevat kielen kehitystä, ja he voivat sitten puhua lastenlastensa kanssa. Kyse on ihan siitä, miten hakemus on perusteltu, mihin rahaa haetaan ja mitkä ovat projektin pitkäaikaiset vaikutukset.

Kursseja ja leirejä, mutta ei palkattuja työntekijöitä

Kielen- ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen avustushakemuksissa näkyy neljän viimeisen vuoden aikana sama trendi kuin muidenkin kansallisille vähemmistöille tarkoitettujen avustusten kohdalla.

Selkeästi näkyy, että rahaa haetaan pieniin projekteihin, joissa ei ehkä työllistetä henkilöä koko- tai osapäiväisesti, ja että kyse on paljon sellaisesta kurssi- tai jaksottaisesta toiminnasta.

Sari Pesosen mukaan ruotsinsuomalaisten osuus myönnetyistä rahoista on viimeisen neljän vuoden aikana vaihdellut 20–30 prosentin välillä. Jos taas katsotaan itse projektien määrää, on ruotsinsuomalaisten osuus vaihdellut 35–40 prosentin välillä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".