Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kolumni: Sukujen tarinat vaarassa hävitä hautojen mukana

Julkaistu torsdag 3 november 2016 kl 07.00
Miten käy suomalaisten historiatietoisuuden, jos vanhat haudat hävitetään?
(2:49 min)
hauta hautausmaa kuolema risti begravningsplats
Omaisen haudan löytyminen vuosikymmenten jälkeen ei ole enää itsestäänselvyys Suomessa. Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio

Tänä viikonloppuna monen tie vie hautausmaalle pyhäinpäivän myötä. Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula muistelee kolumnissaan lapsuutensa kiehtovia hautausmaakävelyjä ja pohtii seurauksia sille, että hautapaikkoja nykyään vuokrataan Suomessa vain määräajaksi.

Jos satut olemaan Suomessa ensi viikonloppuna, yksi vierailukohde voisi olla lähin hautausmaa. Ensi lauantaina suomalaisilla hautausmailla on nimittäin erityisen kaunista, kun ihmiset vaeltavat pyhäinpäivän kunniaksi muistolehtoihin sytyttelemään eläviä tulia edesmenneiden omaistensa ja rakkaidensa muistoksi.

Kirkon mukaan pyhäinpäivän kynttiläperinne on Suomessa vahvistumassa, ja kynttilöitä syttyy ensi viikonloppuna haudoille jopa enemmän kuin jouluna. Monilla hautausmailla on nykyään kynttiläpaikka myös muualle haudatuille omaisille, joten hautausmailla voi muistella kauas haudattujakin.

Minua itseäni hautausmaat kiehtovat jostakin syystä suunnattomasti. Ehkä yksi syy on siinä, että lapsuuteni mummola sijaitsi kirkon vieressä, ja hautausmaat levittäytyivät kaikkialle ympärille.

Meillä oli tapana tehdä mummon kanssa hautausmaakävelyjä, joilla kiersimme kaikkien sinne haudattujen omaisten haudat läpi. Samalla me lapsenlapset saimme kuulla tarinoita sukulaisista, joista osaa emme olleet koskaan nähneet.

Yksi osa näiden hautausmaakävelyiden viehätystä oli vieraiden ja etenkin hyvin vanhojen hautojen tutkiminen. Mikä mahtoi olla se sairaus, joka vei hautaan vain parivuotiaan lapsen? Minkälaisia ihmisiä mahtoivat olla suurten hautapaasien alle haudatut mahtimiehet? Ja entäpä minkälainen oli pienen ruostuneen ristin alle haudatun vainajan elämä? Haudat kiehtoivat pienen kävelijän mielikuvitusta.

Hautausmaat ovat suomalaisille hyvin tärkeitä, ja monille omaisen haudan kunnossa pitäminen on kunnia-asia. Hautausmaiden merkityksestä kertoo sekin, kuinka innokkaasti evakkoon joutuneet karjalaiset ovat viime vuosina ryhtyneet kunnostamaan rajan Venäjän puolelle jääneitä hautausmaita, kun se vihdoin on ollut mahdollista.

Hautapaikka on osa identiteettiä; se sitoo paikkaan, aikaan ja historiaan. Tästä kertovat myös tuoreet tutkimukset, joissa on selvitetty ruotsinsuomalaisten ajatuksia tulevasta lepopaikasta. Haudan kautta halutaan vahvistaa yhteys omaisiin, sukuun ja kotipaikkaan.

Yksi osa suomalaisten hautausmaiden viehätystä on ollut niiden monikerroksisuus. Samalta hautausmaalta löytyy ikivanhoja ja aivan tuoreita hautoja. Tulevaisuudessa näin ei ehkä enää ole. Nykyään hautapaikkoja vuokrataan nimittäin vain määräajaksi. Lyhimmillään vuokra-aika voi olla vain kaksikymmentä vuotta. Monille asia on tullut yllätyksenä ja järkytys on ollut suuri, kun omaisen hautaa ei enää ole löytynytkään.

Ymmärrän, ettei koko maata voi raivata hautausmaaksi, mutta joku tolkku tässäkin pitäisi olla.

Miten käy suomalaisten historiatietoisuuden, jos viimeisetkin vanhat haudat hävitetään? Häviävätkö hautojen myötä myös sukujen identiteetti ja tarinat?

Kannattaa siis käydä hautausmaalla, vielä kun ehtii.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".