Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Tutkija: Ajatus liittoutumattomuudesta ei päde enää tänä päivänä

Julkaistu torsdag 3 november 2016 kl 06.00
"Erittäin suuri kilpajuoksun riski Gotlannin hallinnasta"
(4:20 min)
Svensk militär under en övning. Foto: Foto: Yvonne Åsell/SvD/TT.
Ruotsalaisia sotilaita harjoittelemassa. Foto: Yvonne Åsell/SvD/TT

Ruotsalaisten ja suomalaisten asenteet liittoutumattomuutta kohtaan ovat vanhentuneet. Syynä tähän on Itämeren muuttunut turvallisuustilanne.

Ruotsi ja Suomi ovat Itämeren alueen ainoat virallisesti sotilaallisesti liittoutumattomat maat. Esimerkiksi puolustusliitto Naton kannatus on vaihdellut molemmissa maissa, mutta pääsääntöisesti enemmistö on ollut sekä Ruotsissa että Suomessa jäsenyyttä vastaan.

Jacob Westberg toimii turvallisuuspolitiikan ja strategian lehtorina Försvarshögskolanissa. Ruotsissa kannatusta on ohjannut ajatus sodan kaukaisuudesta, mutta tämä on Westbergin mukaan vanhentunut ajattelutapa.

– Tänä päivänä täytyy kuitenkin katsoa karttaa ja nähdä, että Baltian maiden Nato-jäsenyyden myötä Ruotsin mahdollisuus jättäytyä konfliktin ulkopuolelle on huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin.

Pärjääkö Suomi yksin?

Suomessa taas historia on selittänyt liittoutumattomuuden kannatusta, sillä Suomi on hoitanut puolustuksensa suurelta osin ilman ulkopuolista apua viimeisten konfliktien aikana.

– Suomi on lukenut omaa historiaansa sillä tavalla, että maa on taistellut kolme sotaa Venäjää vastaan ja pärjännyt kohtalaisen hyvin, vaikka se tehtiin pääasiallisesti omin avuin, sanoo Westberg.

Vanhentuneet ajatusmallit

Ruotsissa idea mahdollisen aseellisen konfliktin kaukaisuudesta, tai Suomen ajatus siitä, että yksinkin pärjätään, eivät ole realistisisa enää tänä päivänä. Syy tähän on Itämeren muuttunut turvallisuustilanne.

Westbergin mukaan Ruotsissa etenkin Gotlannin sijainti on olennainen. Hänen mukaansa Gotlantia hallinnoiva taho pystyy myös hallitsemaan suurta osaa Itämeren ilmatilasta ja vesialueesta.

Ruotsin kohdalla on erittäin suuri kilpajuoksun riski Gotlannin hallinnasta.

Myös Suomen sijainti on merkityksellinen Venäjän kannalta. Westbergin mukaan Suomenlahden pohjoisosa ja Ahvenanmaa ovat strategisesti tärkeitä, jos ajatellaan asiaa yhteydessä Pietarin sijaintiin.

Kummankaan maan sijainti ei ole maatieteellisesti merkityksetön.

Kantaa on vaikea määritellä uudelleen

Turvallisuuspoliittinen analyytikko Johan Eellend Totalförsvarets Forskningsinstitutista pitää kuitenkin ihmisten liittoutumattomuuteen liittyvää ajattelutapaa normaalina. Hänen mukaansa sekä Ruotsissa että Suomessa historia on määritellyt kyseisen kannan, ja sitä on vaikea määritellä uudelleen.

Eellendin mukaan koko kylmän sodan aikana oli olemassa turvallisuuspoliittinen retoriikka, jonka mukaan Ruotsi seisoo Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sekä Naton välissä.

Tämä on asia, mihin me kaikki olemme tottuneet. Tämän takia ei aina ole helppoa totuttautua uuteen todellisuuteen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".