Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Metsäsuomalaisnimen palauttaminen ei onnistu uudenkaan nimilain myötä

Julkaistu måndag 7 november 2016 kl 06.15
"Minusta tulisi Niclas Persson Tenhuinen"
(5:06 min)
Sukunimiä.
Sukunimiä. Foto: Anniina Tourunen/SR Sisuradio

Valtiopäivillä päätetään keskiviikkona (9.11.2016) uudesta henkilönimilaista. Hallituksen esityksessä on pykälä, jonka sisältämä aikarajoitus saattaa estää metsäsuomalaisia ottamasta takaisin sukujensa vanhoja nimiä.

Hallituksen esityksen mukaan henkilö saa vaihtaa sukunimekseen nimen, joka on ollut hänen suvussaan suoraan takenevassa polvessa vähintään kahden sukupolven ajan ja korkeintaan neljä sukupolvea taaksepäin henkilön vanhemmista alkaen.

Uppsalalainen pappi Mats Jonsson kirjoittaa Land-verkkolehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan pykälän johtavan siihen, etteivät metsäsuomalaiset saisi koskaan takaisin nimiään. Hänen mielestään aikarajoite on tarpeeton, ja suvun vanhaan nimeen tulisi olla oikeus kaikilla, jotka voivat osoittaa luotettavasti sukuun kuulumisen esimerkiksi DNA-testin avulla.

Torsbylainen Niclas Persson on samaa mieltä. Hän on yksi niistä metsäsuomalaistaustaisista, jotka haluaisivat muuttaa sukunimensä, mikäli se olisi mahdollista.

Perssonin mielestä oikeus suvun vanhaan sukunimeen on ennen kaikkea identiteettikysymys.

Nimi on osa minua. Ajatus siitä, että meidän pitäisi ryömiä vallan luo ja anoa oikeutta suvun vanhaan nimeen, on todella merkillinen.

Persson huomauttaa, ettei hallituksen ehdotuksessa oleva pykälä kosketa ainoastaan metsäsuomalaisten jälkeläisiä, vaan myös esimerkiksi saamelaisia.

Pykälä perustuu nykyiseen käytäntöön

Oikeusministeri Morgan Johanssonin lehdistösihteerin mukaan uusi nimilaki ei vaikeuta suvun vanhan nimen ottamista. Se, mikä oli aiemmin käytäntö, kirjoitetaan nyt lakiin ja siten selvennetään, mikä pätee.

– Mikäli nimi on vanhempi, voidaan vaihto hyväksyä, jos on olemassa erityisiä syitä, Adriana Haxhimustafa toteaa.

Patentti- ja rekisteröintiviraston juristi Marie-Louise Orre vahvistaa, että käytäntö on tähänkin asti ollut, että sukunimen on täytynyt olla käytössä hakijan suvussa suoraan takenevassa polvessa ainakin kahden sukupolven ajan ja korkeintaan neljä sukupolvea taaksepäin hakijan vanhemmista laskien.

Käytännössä mikään ei siis muutu, jos hallituksen esityksestä tulee uusi nimilaki.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".