Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: suomen kielellä on nostetta ja haasteita

Julkaistu onsdag 4 januari kl 20.00
Mihin suuntaan menee ruotsinsuomi?
(10 min)
Suomen kieltä luulajan esikouluissa
1 av 2
Suomen kieltä Luulajan esikouluissa. Foto: Pekka Kenttälä/SR Sisuradio
Professori Leena Huss on toiveikas suomenkielen tulevaisuuden suhteen.Foto Pirjo Hamilton.SR Sisuradio
2 av 2
Professori Leena Huss on toiveikas suomenkielen tulevaisuuden suhteen. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio

Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä kysytään, kuinka suomen kieli Ruotsissa voi ja miten kehittyy ruotsinsuomi.

Suomi on kansalliseksi vähemmistökieleksi tunnustettu, mutta onko ruotsinsuomi eriämässä omaksi kielekseen Suomessa käytettyyn suomen kieleen verrattuna?

Uusia suomenkielisiä esikouluosastoja

Sisuradion tämänsyksyinen kartoitus näyttää, että monessa kunnassa on parin viime vuoden aikana aloitettu uusia suomenkielisiä esikouluryhmiä. Onko tämä merkki suomen kielen vahvistumisesta?

Suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss arvioi, että suomen kielen aseman voi sanoa vahvistuneen viime aikoina.

Mielestäni voi rauhassa sanoa, että suomen kielen tilanne on parantunut ja suomen status on nousussa, mutta paljon työtä on vielä jäljellä.

Koulussa on puutteita 

Leena Huss toivoisi, että kouluopetus suomen kielessä ja suomeksi myös lakisääteistettäisiin esikoulun lisäksi, mutta muistuttaa, että viranomaiset ovat sitä tähän saakka vastustaneet.

Ruotsin koulunjärjestelmän yksi kummallisuus on se, että joissain kunnissa on vaikeaa saada äidinkielen opetusta ja toisissa annetaan sitä hyvin vähän, koska alarajaa ei ole.

Kun Ruotsi 2000-luvun alussa allekirjoitti Euroopan Neuvoston vähemmistökielisopimuksen ja vähemmistöjä suojaavan puitesopimuksen, silloinen hallitus jätti juuri koulun sivuun.

Uusia kieliä syntyy, ruotsinsuomikin kieli?

Sen jälkeen, kun Tornionlaakson suomenkielinen väestö parisataa vuotta sitten jäi rajanvedossa Ruotsin puolelle Suomen siirtyessä Venäjälle, sanottiin Tornionlaaksossa puhuttavan suomea, mutta vain vajaat kaksikymmentä vuotta siellä on nyt virallisesti puhuttu meänkieltä.

Koska uusia kieliä syntyy, voisiko myös ruotsinsuomesta kehittyä oma kielensä? Puhekielessä käytämme jo nyt sellaisia sanoja ja lauserakenteita, joita Suomessa asuva suomalainen todennäköisesti pitää outoina ja ehkä virheellisinäkin.

Ruotsissa käytettävässä suomen kielessä on sanastollisia vaikutteita ruotsin kielestä, ja osin se näkyy myös lauserakenteissa. Mielestäni ruotsinsuomea voisia ehkä sanoa yhdeksi suomen kielen varieteetiksi, tavallaan yhdeksi suomen murteeksi.

Kysymys on, kuinka paljon sanastollisia ja syntaktisia ominaispiirteitä täytyy olla, jotta voidaan puhua jostain yhtenäisestä varieteetistä. Meitä on vielä niin monenlaisia kielenkäyttäjiä. Lisää tutkimusta tarvitaan.

Kielikuoleman uhka ei tunnu todelta

1500- ja 1600-luvuilla Ruotsiin tulleita metsäsuomalaisia on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Heidän kielensä säilyi Ruotsissa nelisensataa vuotta. Viimeinen puhuja katosi 1900-luvun loppupuolella. 

Suomalaisugrilaisten kielten professori Leena Huss näkee kuitenkin, että nyt Ruotsissa käytettävä suomen kieli elää ja voi hyvin ainakin vielä neljännesvuosisadan kuluttua, ja puhujia tulee lisää. 

Koska olen nähnyt kiinnostuksen kasvavan, en usko suomen kielen puhujamäärän Ruotsissa vähenevän. Uskon, että se saattaa nousta!

Leena Huss arvioi, että saamen kielten tilanne Ruotsissa on paljon vaikeampi kuin suomen.  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".