Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Mediaselvittäjä: Tarkoitus lisätä vähemmistöjournalismia

Julkaistu tisdag 8 november 2016 kl 17.15
Vähemmistöjournalismin ei tarvitse olla vähemmistökielistä
(1:24 min)
Vähemmistökielillä julkaistavat, nykyistä lehdistötukea saavat lehdet
Vähemmistökielillä julkaistavat, nykyistä mediatukea saavat uutislehdet.

Lehdistötuen korvaava uusi mediatuki mullistaisi myös vähemmistömedian edellytyksiä. Selvittäjä Anette Novak toivoo, että uusi malli saisi aikaan lisää vähemmistömediaa - niin vähemmistökielillä kuin ruotsiksikin.

Hallituksen selvittäjä Anette Novak jätti maanantaina kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnkelle yli 500-sivuisen mietintönsä Ruotsin mediatukien uudistamisesta.

Ehdotuksessa lehdistötuen korvaa uusi mediatuki, jota voi saada jakelumuodosta riippumatta eli tuen piirin pääsisivät paperilehtien ohella kaikki muutkin mediamuodot.

Tuki ei myöskään enää perustuisi levikkiin tai siihen, kuinka monta maksavaa tilaajaa julkaisulla on.

Mitä tämä merkitsisi kansallisille vähemmistöille suunnatulle medialle?  

– Toivomme todella, että tämä uusi malli stimuloisi kentälle lisää vähemmistöjulkaisuja. Tarkoitus on helpottaa vähemmistömedian tilannetta, Anette Novak toteaa.

Ei kielivaatimusta

Uuden mediatuen ehtona ei enää olisi, - kuten vanhan lehdistötuen - että julkaisu on ruotsinkielinen ja ilmestyy pääasiassa Ruotsin rajojen sisällä. Mediatukeen riittäisi, että julkaisulla on ruotsalainen kohderyhmä.

Täten sekä julkaisut kansallisilla vähemmistökielillä että vähemmistöille suunnatut ruotsinkieliset julkaisut kuuluisivat uudessa mallissa yleisen mediatuen piiriin.

Mediatuki kattaisi näin kaikki Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä. Tällä hetkellä erityistukisäännöt on vain suomen-, saamen- ja meänkielisille julkaisuille.

Erityissäännöt vähemmistöjournalismille

Kansallisille vähemmistöille suunnatuilla julkaisuilla olisi kuitenkin muita löyhemmät vaatimukset esimerkiksi ilmestymiskertojen suhteen.

Tuen saamiseen riittäisi, että lehti tai muu julkaisu ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa – kun vaatimus valtamedian osalta olisi 45 kertaa.

– Olemme huomanneet, että vähemmistökielisille viestimille tähän asti tehdyt helpotukset nykyisessä lehdistötuessa eivät ole johtaneet siihen, että lisää julkaisuja olisi luotu. Siksi päädyimme siihen, että kynnystä pitää madaltaa edelleenkin, Anette Novak perustelee.

Nyt erityissääntöjen piiriin eivät siis kuitenkaan kuuluisi vain julkaisut vähemmistökielillä, vaan myös kansallisille vähemmistöille suunnatut, esimerkiksi ruotsinkieliset julkaisut. 

"Positiivinen viesti"

Pitkään ilmestyneen Ruotsin Suomalainen -lehden päätoimittaja Tapani Kekki ei vielä ole tutustunut laajan mietinnön yksityiskohtiin, mutta ensituntuma ehdotuksiin on myönteinen.

Selvityksessä on positiivinen viesti siitä, että halutaan vahvistaa kansallisten vähemmistöjen medioita. Se on hyvä juttu!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".