Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Uusi nimilaki hyväksyttiin - tuplasukunimet sallittuja

Julkaistu onsdag 9 november 2016 kl 16.55
passikuva
Reija Andersson Tuomaala haluaa tuplasukunimen koko perheelle.

Valtiopäivät on hyväksynyt uuden nimilain, jonka myötä naimisissa olevat parit voivat jatkossa muodostaa yhdistelmäsukunimiä - ja antaa tuplasukunimen myös lapsilleen.

Uusi nimilaki lisää yksityishenkilöiden mahdollisuuksia valita oma sukunimensä.

Lain mukaan muun muassa naimisissa olevat parit voivat jatkossa muodostaa yhdistelmäsukunimiä, kuten Svensson Nieminen. Täten nykyisin käytössä olevista niin sanotuista välinimistä (mellannamn) luovutaan.

Tuplanimi myös lapsille

Uuden lain myötä lapsille ei automaattisesti enää annetta sukunimeä, vaan vanhemmat saavat alusta asti päättää lapsen sukunimen, ja antaa halutessaan myös lapsilleen tuplasukunimen.

Koskettaa monia suomalais-ruotsalaisia perheitä

Moni ruotsalais-suomalainen perhe on peräänkuuluttanut tällaista lakimuutosta.

Reija Andersson Tuomaala on yksi niistä, joka olisi halunnut antaa lapsilleen miehensä ja itsensä vanhoista nimistä koostuvan yhdistelmäsukunimen. Tämä ei kuitenkaan nykylainsäädännön mukaan ole ollut mahdollista.

Nyt on todellakin aika muuttaa tätä, koska yhteiskunta on muuttunut. Tunnen varsinkin suomalais-ruotsalaisia pariskuntia, mutta myös esimerkiksi eteläeurooppalaisia, joille tämä olisi erittäin tärkeää.

Uuden nimilain myötä, joka astuu voimaan 1.7.2017, tämä mahdollistuu.

Välinimen voi muuttaa sukunimeksi

Myös ne, jotka ovat jo ottaneet toisen puolison nimen niin sanotuksi välinimeksi (mellannamn) tai antaneet sen lapsilleen välinimeksi, voivat uuden lain astuessa voimaan, muttaa ne virallisiksi sukunimiksi.

Metsäsuomalaispiireissä pettymystä 

Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä uuden lain muotoiluun.

Esimerkiksi metsäsuomalaispiireissä se on herättänyt närää.

Näin koska laissa on pykälä, jonka sisältämä aikarajoitus saattaa estää metsäsuomalaisia ottamasta takaisin sukujensa vanhoja nimiä.

Lain mukaan henkilö saa vaihtaa sukunimekseen nimen, joka on ollut hänen suvussaan suoraan takenevassa polvessa vähintään kahden sukupolven ajan ja korkeintaan neljä sukupolvea taaksepäin henkilön vanhemmista alkaen.

Esimerkiksi Uppsalalainen pappi Mats Jonsson on sanonut pykälän johtavan siihen, etteivät metsäsuomalaiset saa koskaan takaisin nimiään. Hänen mielestään aikarajoite on tarpeeton, ja suvun vanhaan nimeen tulisi olla oikeus kaikilla, jotka voivat osoittaa luotettavasti sukuun kuulumisen esimerkiksi DNA-testin avulla.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".