Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Tutkija: Ruotsi kävi orjakauppaa siirtomaassaan Karibian Saint Barthélemyssä

Julkaistu fredag 11 november 2016 kl 12.43
"Laivan verotus perustui laivassa olevien orjien määrään"
(5:15 min)
Saint Barthélemyn satama Gustaviassa nykypäivänä.
1 av 2
Saint Barthélemyn satama Gustaviassa nykypäivänä. Foto: Mike Schinkel/Flickr/CC 2.0.
Vuonna 1781 julkaistu kartta Saint-Barthélemyn saaresta
2 av 2
Vuonna 1781 julkaistu kartta Saint-Barthélemyn saaresta Foto: CC-Norman B. Leventhal Map Center

Orjakaupasta puhuttaessa harvoin nousee esiin se, että myös Ruotsin kruunu tienasi rahaa orjalaivojen verotuksella. Kustaa III:n siirtomaaunelma toteutui Saint Barthélemyn muodossa. Saaren vapaasatamasta tuli myös orjalaivojen satama.

Åbo Akademin yleisen historian professori Holger Weiss on tutkinut Ruotsin lipun alla käytyä orjakauppaa kirjassaan Slavhandel och slaveri under svensk flagg - Koloniala drömmar och verklighet i Afrika och Karibien 1770–1847. Weiss sanoo kaiken alkaneen Kustaa III:n haaveesta päästä Tanskan, Ranskan ja Englannin rinnalle siirtomaavallaksi. Kyse oli myös eräänlaisesta patrioottisesta virtauksesta, kertoo Holger Weiss:

– Ruotsissa alettiin kirjoittamaan 1770-luvulta alkaen pohdintoja, joissa todettiin, että pitäisi saada siirtomaista tuotettuja tavaroita kuten sokeria, tupakkaa ja puuvillaa. Ennen siirtomaita Ruotsiin hankittiin näitä tavaroita muilta tuottajilta kuten Ranskalta. Jos oli oma siirtomaa, joka tuotti tavaroita, säästettiin rahaa, kun ei tarvinut maksaa muille suurvaltamaille. Oli patrioottista toimintaa hankkia siirtomaa, kertoo Holger Weiss.

Orjaveroja Ruotsin kruunulle

Yhdysvaltojen vapaussodan yhteydessä Ruotsi oli Ranskan liittolainen ja yksi ensimmäisistä maista, jotka tunnustivat Yhdysvallat. Liittolaisuudesta ja avusta kiitokseksi Ranska antoi Ruotsille Karibian saaren, Saint Barthélemyn vuonna 1784. 

Käytännössä Ruotsi tienasi orjakaupasta Ruotsin lipun alla esimerkiksi niin, että toisen valtion orjalaiva saapui Saint Barthélemyn vapaasatamaan Gustaviaan. Laivan saapuessa se maksoi veroja sekä tullessaan että lähtiessään. Verot perustuivat laivassa olevien orjien määrään, jolloin Ruotsin kruunu sai orjista tuloja.

Gustavia tarjosi orjakauppapaikan silloin kuin muut sotivat

Gustavia oli kauppapaikka, joka oli auki silloin kuin muut siirtomaavallat kävivät sotaa. 

– Tämä oli sellainen winning concept. Kun Englanti ja Ranska olivat sodassa, oli Hollannin ja Tanskan satamat auki. Samanlainen ajatus oli Gustavianialla, jossa pystyttiin käymään kauppaa - myös orjakauppaa - Englannin ja Ranskan sotiessa, kertoo Holger Weiss.

Weiss sanoo myös Ruotsissa olleen tahoja, joiden mielestä orjakauppa ei ollut mitenkään moraalisesti arvelluttavaa. 

– Ainakin neljä Ruotsin lipun alla olevaa orjalaivaa lähti Göteborgista tutkimanani aikana 1770–1847. Ne olivat suurimpia kauppahuoneita, jotka saattoivat mennä mukaan tällaiseen liikkeeseen.

Saint Barthélemyn Gustaviassa puolestaan oli paikallisia kauppahuoneita, jotka sekä toivat orjia Afrikasta että osallistuivat Karibian sisäiseen orjakauppaan.

Kriittistä keskustelua orjakaupasta ei Ruotsisssa käyty.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".