Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Romaniyhteisö on avautunut yhteiskuntaan – yhteiskunnan vastaantulo edelleen nihkeää

Julkaistu måndag 21 november 2016 kl 15.50
Seurakunnissa yhä ennakkoluuloja: "Ei meillä ole romaneja, meillä on kerjäläisiä"
(1:26 min)
Uppsalan tuomiokirkko
1 av 2
Ruotsinkielisissä seurakunnissa todetaan usein, ettei heidän hiippakunnassaan ole romaneja. Foto: Björn Larsson Ask/SvD/TT
Tiina Kiveliö työskentelee Ruotsin kirkon monikielisyysyksikössä.
2 av 2
Tiina Kiveliö työskentelee Ruotsin kirkon monikielisyysyksikössä. Foto: Pirjo Hamilton / SR Sisuradio

Yhteiskunnan vastaanotto on edelleenkin nihkeää, vaikka romaniyhteisö yrittää avautua yhä enemmän ja enemmän yhteiskuntaan päin. Näin sanoo neljä vuosikymmentä romanityötä tehnyt Tiina Kiveliö, joka työskentelee Ruotsin kirkon monikielisyysyksikössä.

"Ei meillä ole romaneja, meillä on kerjäläisiä."

Näin vastataan usein Ruotsin kirkon seurakunnissa, kun tulee puhe Ruotsin romanivähemmistöstä, kertoo Tiina Kiveliö.

Hän työskentelee Ruotsin kirkon monikielisyysyksikössä juuri romaniasioiden parissa.

Tiina Kiveliöllä on neljän vuosikymmenen työkokemus romanityöstä Uppsalan kunnassa ja muun muassa Tukholman lääninhallituksessa.

Hän on yrittänyt jäädä eläkkeelle jo pari, kolme kertaa, mutta hänen tietojaan ja taitojaan tarvitaan jatkuvasti.

Romanit ovat avautuneet

Monet ovet ovat olleet suljettuina Ruotsin romanivähemmistölle satojen vuosien ajan. Kunnat ovat häätäneet romaneja alueiltaan. Kirkko ei ole ottanut romaneja väestörekistereihinsä, eikä kastanut lapsia.

Yhteenkuuluvaisuuden ja luottamuksen luominen näin painavalla historialla ei ole ollut helppoa.

– Se, missä on otettu edistysaskelia, on romanivähemmistön avautuminen yhteiskuntaan päin, sanoo Kiveliö.

Romanit kertovat, mitä he toivovat ja tarvitsevat yhteiskunnalta, mutta vastarinta on edelleenkin esimerkiksi hallintokoneiston puolella kovaa.

Suurimmat haasteet syrjintä ja myytit

Romanien syrjintä on edelleenkin mittavaa yhteiskunnassa ja paljon on tietämättömyyttä ja myyttejä romanivähemmistöstä, sanoo Tiina Kiveliö.

– Romanien on annettava paljon periksi ja myönnyttävä yhteiskunnan ehtoihin, muuten yhteistyö loppuu.

Ruotsinsuomalaiset romanit usein vapaakirkoissa

Suomalaistaustaiset romanit ovat usein aktiivisia vapaakirkkojen toiminnassa. Viime vuosina Ruotsiin muuttaneet romanit kuuluvat puolestaan katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Balkanin romanit ovat muslimeja.

– Ruotsinsuomalaiset romanit ovat usein mukana myös suomenkielisten seurakuntien lapsi- ja kuorotoiminnassa, vaikka he kuuluisivatkin vapaakirkkoon. Suomenkieliset seurakunnat ehkä näkevät romanit jotenkin selkeämmin vähemmistöryhmänä, Kiveliö arvelee.

Ruotsinkielisissä seurakunnissa todetaan usein, ettei heidän hiippakunnassaan ole romaneja. Sieltä todetaan, että meillä on vain kerjäläisiä, Tiina Kiveliö kertoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".