Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kotini on Norrbottenissa, osa 1

Pohjoinen maaseutu autioituu - syynä aluepolitiikan muutos

Julkaistu tisdag 18 juli kl 07.30
"Kun aiemmin vahvat auttoivat heikoimpia alueita, arvostetaan nyt vain vahvoja voittajia"
(6:13 min)
Ullattin kyläkauppa sulki ovensa jo vuosia sitten.
1 av 4
Ullattin kyläkauppa Norrbotteninssa sulki ovensa jo vuosia sitten. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Bengt Niska. Kuva: Stig-Arne Nordström/Sveriges Radio.
2 av 4
Pajalan entisen kunnanneuvoksen Bengt Niskann mielestä etelä elää pohjoisen luonnonvarojen kustannuksella. Foto: Stig-Arne Nordström/Sveriges Radio.
Journalisti Po Tidholm.
3 av 4
Journalisti Po Tidholm teki vastikään Ruotsin televisiossa esitetyn, maaseudun autioitumisesta kertoneen kolmiosainen sarjan nimeltä Resten av Sverige. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Kartalta näkyvät paikkakunnat, jotka liittyvät Koti Norrbottenissa -sarjaan
4 av 4
Pohjoisimmasta Ruotsista löytyy toistaiseksi niin pieniä kyliä kuin isompia kaupunkejakin, joihin väestöä muuttaa työn perässä. Foto: Sisuradio / CartoDB

Ruotsin pohjoisin lääni Norrbotten oli viime vuonna lääneistä ainoa, jonka väkiluku aleni. Millaista siellä oikein on elää - ja voiko siellä enää elää ylipäätään? Sisuradio tarkastelee elämää pohjoisessa seitsenosaisessa sarjassa, joka käsittelee maaseudun autioitumista.

Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen viiden vuoden aikana Norrbottenin läänin väkiluku on vähentynyt yli viidellä prosentilla, kun samaan aikaan koko Ruotsin väestö on lisääntynyt keskimäärin viidellätoista prosentilla.

Pajalan entinen kunnanneuvos Bengt Niska, matkailuyrittäjä Johan Väisänen Kangoksen Särkimukasta ja kauppias Åke Kuoppa Kitkiöjärveltä ovat kokeneet jo vuosikymeniä jatkuneen kehityksen.

– Se on ollut sellainen normaali asia, että kaikki täältä lähtevät, sanoo Niska.

– Se menee kauhean nopeasti. Kaikki ihmiset lähtevät, suree Väisänen.

Sitähän sanotaan, että Hela Sverige ska leva, mutta tämä Pohjois-Ruotsi on unohtunut pois.

Etelä riistää pohjoista

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana myös joka viides valtiollinen työpaikka on kadonnut Norrbottenista, kertovat SCB:n tilastot.

Vaan miksi näin? Norrbottenilaiset syyttävät valtiota siitä, että pohjoinen on unohdettu. Se kelpaa enää vain luonnonvarojen hyödyntämiseen, sanoo kiirunalainen autokauppias Petri Alajärvi.

– Ei me olla minkään arvoisia. Saamme pärjätä itse. Mutta kyllä ne välittävät tietenkin, jos valtion kultakaivoksesta LKAB:sta ei tule rahaa; silloin ne kyllä tulevat tänne kuin ampiaiset.

Bengt Niska on samoilla linjoilla.

Eihän siellä niin montaa kaivosta ole Tukholmassa, eikä vesivoimaa, eikä metsää. Mutta siellä on kauheasti taloja, joissa on virkamiehiä, joille pitää jostakin tulla leipä. Verotussysteemillä sinne on rakennettu kaikki hallinto ja siitähän he elävät. Joten sehän on selvä, kuka se on se avustuksien saaja ja kuka maksaja.

Kahtia jakautunut maa

Vastikään Ruotsin televisiossa esitettiin maaseudun autioitumisesta kertova kolmiosainen sarja nimeltä Resten av Sverige eli suomeksi Muu Ruotsi.

Sarjan tekijä, journalisti Po Tidholm vahvistaa norrbottenilaisten näkemykset siitä, että maa on vähitellen, ilman mitään poliittista debattia liukunut kahteen, eriarvoiseen osaan. Toinen on unohdettu maaseutu ja toinen urbaanit kaupungit, joihin väestö ja sitä myöten myös markkinoiden kiinnostus, talouskasvu ja poliittinen valta yhä enemmän pakkautuu.

Solidaarisesta aluepolitiikasta kasvun tavoitteluun

Valtiotieteilijä Line Säll Karlstadin yliopistosta tietää, miksi näin on tapahtunut. Säll on tutkinut Ruotsin aluepolitiikan muutosta pitkään. 

Sällin mukaan sosialidemokraattinen hallitus halusi 2000-luvun lopulla siirtää vastuun aluepolitiikan hoidosta alueille itselleen edistääkseen demokratiaa ja tasa-arvoa. Ohjeistus oli kuitenkin epäselvä ja virkamiesten ansiosta suunta muuttuikin vähitellen alueelliseen talouskasvuun tähtääväksi politiikaksi.

Tässä uudessa alueellisessa talouskasvupolitiikassa ihmiset nähdään vain kasvun resursseina, ja yhteiskunta organisoidaan talouselämän ja yritysten tarpeiden mukaan. 

Siinä vain tuloksilla ja innovaatioilla on enää merkitystä. Solidaarisuus on vaihtunut kilpailukyvyn arvostamiseen ja hyvinvointitavoitteet kasvutavoitteisiin. Kun aiemmin vahvat auttoivat heikoimpia alueita, arvostetaan nyt vain vahvoja voittajia, toteaa Line Säll. 

Demokratiakin kärsii

Uuden politiikan myötä taloudellisen kasvun tavoittelemisesta tuli normi. Aluepolitiikasta lakattiin puhumasta valtiopäivillä. Se korvattiin virkamiesohjauksella ja elinkeinoelämän konsulteilla.

Muutoksen seurauksena aluepolitiikassa ei enää voida puhua demokratiasta, sillä joillakin alueilla sitä ohjaavat lääninhallitusten virkamiehet poliitikkojen sijaan, toteaa Line Säll.

Po Tidholmin mielestä aluepolitiikka tulisi uudelleen nostaa keskusteluun valtiopäivilllä. Debattia aluepoliitikasta kaipaa myös Bengt Niska.

Tämä on vakava juttu. Toivon, että poliitikot ovat niin kovia tänä päivänä, että he tohtivat tämän ottaa esille.

Ohjelma on uusinta.

Pohjoisen maaseudun autioitumisesta kertovan ohjelmasarjan seuraavassa jaksossa kuulet, mitä muita seurauksia aluepolitiikan muutoksella on ollut Norrbottenissa.

Teija Nurminen
teija.nurminen@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".