Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kotini on Norrbottenissa, osa 3

Vain vahvat ja idearikkaat pärjäävät enää pohjoisella maaseudulla

Julkaistu tisdag 1 augusti kl 14.00
"Nyt meillä on sata vuodepaikkaa, 156 koiraa ja 34 työpaikkaa"
(5:16 min)
Kangosjärveläinen Johan Väisänen palasi kotiseudulleen pyörittämään menestyksekästä matkailuyritystään Explore the North.
1 av 4
Kangosjärveläinen Johan Väisänen palasi kotiseudulleen Kangoksen kylään pyörittämään menestyksekästä matkailuyritystään nimeltä Explore the North. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Karl-Johan Thiger palasi kotiseudulleen Pajalaan autokorjaamoyrittäjäksi.
2 av 4
Myös pajalalainen autokorjaamoyrittäjä Karl-Johan Thiger on paluumuuttaja. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Hillevi Wiss Kullebjörk palasi kotiseudulleen vapaakoulun rehtoriksi.
3 av 4
Paluumuuttaja Hillevi Wiss Kullebjörk työskentelee rehtorina Kangoksen vapaakoulussa, jonka vanhemat perustivat protestina kunnan koulun lakkauttamiselle. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Kartalta näkyvät paikkakunnat, jotka liittyvät Koti Norrbottenissa -sarjaan
4 av 4
Pohjoisimmasta Ruotsista löytyy toistaiseksi niin pieniä kyliä kuin isompia kaupunkejakin, joihin väestöä muuttaa työn perässä. Foto: Sisuradio / CartoDB

Pohjoisen maaseudun asukkaiden on ollut pakko ryhtyä keksimään erilaisia keinoja voidakseen elää ja elättää itsensä kotiseudullaan, kun koko maata tasapuolisesti tukeneen aluepolitiikan vaihtuminen talouskasvua tavoittelevaksi aluepolitiikaksi on jättänyt heidät oman onnensa nojaan.

Yksi keino saada elantonsa on hakeutua taloudellisesti heikoimmilta alueilta töihin kasvukeskuksiin. Niinpä Norrbottenissa Kiiruna, Jällivaara ja Luulaja kasvavat maaseudun tyhjenemisen kustannuksella.

Kiirunalainen automyyjä Petri Alajärvi on huomannut kehityksen.

- Huomaan isäni kotipaikalla, että siellä ovat kaikki pellot metsittyneet. Ihmiset muuttavat kaupunkiin, missä on työpaikkoja. Kyllä täällä Kiirunassa on työväkeä esimerkiksi Pajalasta, Pellosta ja Matarengistä. Ja aika paljon sellaista fly in ja fly out -väkeä, kertoo Alajärvi.

Norrbottenin työllisyys on kuitenkin kohentunut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Itse asiassa läänissä on viimeiset pari vuotta ollut vähemmän työttömiä kuin koko Ruotsissa keskimäärin, kertovat työnvälityksen tilastot.

Matkailusta leipää monelle

Kaupunkeihin työhön hakeutumisen lisäksi Norrbottenista löytyy idearikkaita yrittäjiä. Explore the North –matkailuyrityksen vetäjä, 36-vuotias Johan Väisänen Pajalan kunnasta on yksi heistä. Hän palasi Etelä-Ruotsista yrittäjäksi kotiseudulleen vuonna 2005.

Aloimme toiminnan vetokoirien kanssa ja sitten se meni aika nopeasti. Ensimmäisen hotellirakennuksemme rakensimme vuonna 2009. Nyt meillä on sata vuodepaikkaa, 156 koiraa ja 34 työpaikkaa. 

Johan Väisäsen asiakkaat tulevat enimmäkseen Saksasta, Belgiasta, Hollannista ja Englannista.

Koulu pystyyn omin voimin

Menestyvä matkailuyritys toimii hänen kotikylässään Kangoksen Särkimukassa. Kylän koulu lakkautettiin, mutta kekseliäät asukkaat eivät tyytyneet päätökseen, vaan perustivat oman vapaakoulun 25 vuotta sitten, ensimmäisenä Norrbottenissa.

Hillevi Wiss Kullebjörk palasi kotiseudulleen vapaakoulun rehtoriksi.

Koululla on mennyt oikein hyvin. Tänä syksynä olemme saaneet uusia oppilaita, kun Tärändön ja Junosuannon yläasteet lakkautettiin. Monet vanhemmat valitsivat meidän koulumme Pajalan sijaan.

Paluumuuttajiakin löytyy

Myös autokorjaamoyrittäjä Karl-Johan Thiger on palannut kotikuntaansa yrittäjäksi. Hänet valittiin Pajalan vuoden yrittäjäksi vuonna 2015.

– Tämä tuli myyntiin ja minä ostin sen. Hyvin on mennyt tähän asti, mutta kyllä töitä saa tehdä, tulee paljon työtunteja viikossa.

Uusi aluepolitiikka suosii kuitenkin vain harvoja

Autokorjaamoyrittäjä Karl-Johan Thiger, matkailuyrittäjä Johan Väisänen ja Kangoksen kylän koululaisten vanhemmat ovat esimerkkejä sellaisista innovatiivisista ja yritteliäistä ihmisistä, joita maan nykyinen talouskasvuun tähtäävä aluepolitiikka tukee.

Esimerkiksi matkailu- ja kulttuurialan luovia pieniä ja keskisuuria yrityksiä oli Norrbottenissa jo kolme vuotta sitten noin yhdeksänsataa, ja määrä on kasvussa.

Karlstadin yliopistossa aluepolitiikkaa tutkineen valtiotieteilijän Line Sällin mukaan juuri tämän kaltaiset vahvat ja luovat ihmiset ovat nykyään kysyttyjä talouskasvuun tähtäävässä aluepolitiikassa. Säll pitää kuitenkin kohderyhmää varsin suppeana, mikäli koko maaseudun halutaan pysyvän elävänä.

Lainansaanti vaikeaa pohjoisessa 

Yritteliäät ja innovatiiviset ihmisetkin kohtaavat kuitenkin esteitä. Esimerkiksi Gällivaaran kunnan Ullattin kyläkauppa loppui, koska pankista ei myönnetty lainaa halukkaille ostajille, kertoi kauppaa lähes kaksikymmentä vuotta pyörittänyt Håkan Nilsson Mäki, joka muutti etelään rakkauden perässä.

Lainaongelmia oli aluksi myös yrittäjä Johan Väisäsellä.

Täältä Norrbottenin pankeista on aika hankalaa saada lainaa. En minäkään saanut ensin. Mutta meillä oli kontakteja Etelä-Ruotsiin, vaan kaikilla ei ole. Silloin on hankalaa alkaa yrittäjäksi.

Ohjelma on uusinta.

Pohjoisen maaseudun autioitumisesta kertovan ohjelmasarjan seuraavassa jaksossa kuulet, millaisia seurauksia aluepolitiikan muutoksella on ollut pohjoisen maaseudun julkiselle kuvalle Norrbottenissa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".