Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kotini on Norrbottenissa, osa 4.

Median mielestä maalla ei enää ole mukavaa

Julkaistu tisdag 8 augusti kl 14.00
"Televisiossa näkyy usein 90-vuotias muori kävelemässä rullaattorilla selkä käyrässä"
(6:02 min)
Tukholmakeskeinen media kuvaa pohjoista maaseutua yleensä joko eksoottisena lomakohteena tai kurjuuden kehtona.
1 av 3
Tukholmakeskeinen media kuvaa nykyisin pohjoista maaseutua yleensä joko eksoottisena lomakohteena tai kurjuuden kehtona. Kuva Ullattin kylästä Norrbottenista. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Anna Fredriksson viihtyy paremmin Junosuandossa kuin Tukholmassa, mistä hän on syntyisin. Vierellä kuusivuotias tytär Evelina.
2 av 3
Anna Fredriksson viihtyy paremmin Junosuandossa kuin Tukholmassa, mistä hän on syntyisin. Vierellä kuusivuotias tytär Evelina. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Kartalta näkyvät paikkakunnat, jotka liittyvät Koti Norrbottenissa -sarjaan
3 av 3
Pohjoisimmasta Ruotsista löytyy toistaiseksi niin pieniä kyliä kuin isompia kaupunkejakin, joihin väestöä muuttaa työn perässä. Foto: Sisuradio / CartoDB

Koko maata tasapuolisesti tukeneen aluepolitiikan vaihtuminen talouskasvua tavoittelevaksi aluepolitiikaksi on saanut aikaan sen, että maaseudun väestöön suhtaudutaan eri tavoin kuin ennen. Tämä näkyy myös siinä, miten Ruotsin pohjoisinta lääniä Norrbottenia nykyään kuvataan tiedotusvälineissä.

Pajalan entinen kunnanneuvos Bengt Niska sekä kauppias Åke Kuoppa ja Tea Waara Kitkiöjärveltä ovat havainneet, millaiset asiat valtakunnallista mediaa Norrbottenissa kiinnostavat – jos nyt ylipäätään kiinnostavat.

Kun televisio on käynyt tekemässä syrjäseudulta reportaaseja, on siellä usein näkynyt joku 90-vuotias muori kävelemässä rullaattorilla selkä käyrässä. Sitten kerrotaan, kuinka hankalaa Pajalassa on. Media rakastaa sellaisia kuvia.

– Sehän saattaa olla hauskaa heille, mutta kyllä se on joskus ärsyttänyt, sanoo Niska.

Åke Kuopan mielestä eläimet ovat medialle tärkeämpiä kuin pohjoisen ihmiset. 

Jos joku susi on ammuttu tai sellaista, sitten niillä on kauhea into tehdä reportaasi. Mutta meidän elämästämme ne eivät välitä. 

– Se on hyvin vähän, mitä täältä pohjoisesta näkyy lehdissä, sanoo myös Tea Waara.

Maalaiset eivät sovi kansalliseen omakuvaan

Ruotsin televisiolle Ruotsin maaseudun autioitumisesta ohjelmasarjan tehneen journalisti Po Tidholmin mukaan tätä voi selittää Ruotsin kansallisen omakuvan muutoksella.

Tidholmin mukaan Ruotsista on tullut sodan jälkeisen vientiin suuntautuneen teollisuusmaan sijasta hitech-maa, jota kuvaavat parhaiten spotify, skype ja Zlatanin automainos. Tässä kuvassa ei maaseudulle enää löydy sijaa, mikä näkyy myös politiikassa ja elinkeinoelämässä, sanoo Tidholm.

Aluepolitiikan näkymättömät häviäjät

Myös Ruotsin aluepolitiikan muutosta tutkineella valtiotieteilijä Line Sällillä on selitys ilmiölle. Uuden aluepolitiikan kapea kohderyhmä eli kilpailukykyä ja kasvutavoitteita edistävät ihmiset asuvat yhä useammin suurkaupungeissa ja he muodostavat sen menestyksen suurkaupunkinormin, jota tavoitellaan ja ihaillaan myös mediassa.

Siten nykyisessä talouskasvuun keskittyvässä aluepolitiikassa tavalliset maaseudun ihmiset eivät kiinnosta muuten kuin kiinnostavien menestyjien vastakohtana.

Sosiologian profesori Mikael Stigendal Malmön korkeakoulusta puolestaan on havainnut, miten valtakunnallisesta mediasta on tullut entistä Tukholma-keskeisempää muun maan kustannuksella. 

Norlanti on sosiaalinen ykkönen

Norrbottenilainen Anna Fredriksson on syntyjään Tukholmasta, mutta hän muutti vanhempiensa kotiseudulle Junosuandoon 21-vuotiaana. Nyt 29-vuotias kahden lapsen äiti tietää kertoa paljon niistä Norrbottenissa asumisen hyvistä puolista, joita Tukholma-keskeisissä medioissa ei näy: parempi elämänlaatu, ei liikenneruuhkia, hyvä paikka lapsille varttua, metsät ja luonto lähellä.

Pohjoisessa onkin erittäin hyvä elää pehmeiden arvojen näkökulmasta tarkasteltuna. Pohjois-Norlanti nimittäin rankattiin ykkössijalle kaikkien EU-maiden välisessä, sosiaalista kehitystä mittaavassa vertailussa tänä vuonna.

Tässä rankkauksessa sijoituksen ratkaisevat ihmisoikeuksien toteutuminen, hyvinvoinnin perusteet sekä sosiaalisten tekijöiden tarjoamat mahdollisuudet. Taloudellisia tekijöitä ei tässä vertailussa huomioida.

Arvon mekin ansaitsemme

Mitä sitten pitäisi tehdä, että pohjoiselta maaseudulta välittyisi valtakunnallisessa mediassa muunkinlaista kuvaa kuin kurjuutta ja villielämiä?

Journalisti Po Tidholmin mielestä norlantilaisten tulisi jotenkin pystyä välittämään tietoa siitä, että pohjoisen maaseudun ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet kuin muillakin.

Mutta miten? Siihen häneltäkään ei löydy vastausta.

Ohjelma on uusinta.

Pohjoisen maaseudun autioitumisesta kertovan ohjelmasarjan seuraavassa jaksossa kuulet erilaisia ratkaisuehdotuksia siitä, miten kehitys voitaisiin pysäyttää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".