Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Yksikielisyyspolitiikan rautakourasta puristui uusi kieli

Julkaistu söndag 27 november 2016 kl 08.30
Meänkieli - takavuosina tallottu kieli on saanut nostetta
(9:55 min)
Ida Brännström (längst till höger) leder talkshowen Konkkaronkka.
1 av 5
Ida Brännström (uloimpana vasemmalla) juontaa meänkielistä Konkkaronkka talkshowta. Foto: P4 Norrbotten/SVT
Birger Winsa
2 av 5
Meänkielen dosentti Birger Winsa Foto: Johanna Dickson/SR
Mitä he näkevät? Professorit Erling Wande ja Jarmo Lainio
3 av 5
Professorit Erling Wande ja Jarmo Lainio. Foto: Merja Laitinen/ Sveriges Radio
Göran Lahti ja Bengt Pohjanen lauloivat yhdessä yleisön kanssa. Pohjanen piti myös puheen meän flakun juhlissa Mataringissa.
4 av 5
Göran Lahti ja Bengt Pohjanen meän flakun juhlissa Matsrengissä. Foto: SR
Andreas Jonasson. Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio
5 av 5
Andreas Jonasson #meänkielipepp Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio

Suomen kielen käyttö kouluissa oli kauan kiellettyä Pohjois-Ruotsissa, suomesta vieraannuttiin, mutta viimein syntyi oma kieli.

Kainulasjärvellä syntynyt meänkielen dosentti Birger Winsa selittää, että jos Ruotsin puolelle Suomen ja Ruotsin erossa 1809 jääneet suomalaiset olisivat saaneet opetella lukemaan ja kirjoittamaan ensimmäistä kieltään, suomea kouluissa, eikä 1880-luvulla voimaan tullut jyrkkä suomen käyttökielto kouluissa olisi jatkunut aina 1960-luvulle, ei meänkielelle olisi ollut tarvetta.

Jos olisimme saaneet oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomea, niin ei olisi meänkieltä ollutkaan, olisi ollut suomea, mutta jos ei osaa lukea ja kirjoittaa niin ei ymmärrä, suomen kieli tuntuu vieraalta, siitä tuli meänkieli.

Meänkieli syntyi virallisesti vuosituhannen vaihteessa

Vuosituhannen vaihteeseen asti meänkieltä pidettiin yleisesti suomen kielen murteena, mutta kun Ruotsi allekirjoitti Euroopan neuvoston kielisopimuksen 1999 hyväksyttiin meänkieli virallisesti omaksi kielekseen, yhdeksi Ruotsin kansallisista vähemmistökielistä.

Meänkielen perustaksi ovat monet tehneet paljon työtä eri aloilla, on luotu sanastoja, kielioppi, omakielistä kirjallisuutta, musiikkia, omia lehtiä, radio- ja tv-ohjelmia. Takavuosina tallottu kieli on saanut nostetta.

Uusi sanakirja on valmis 

Korpilompolossa kasvanut professori emeritus Erling Wande Uppsalasta sanoi jo vuoden 2015 lopulla Kielipuoli-ohjelmassa, että meänkieltä arvostetaan nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Erling Wande toimii tornionlaaksolaisten keskusjärjestöön STR-T:n kytketyssä säätiössä Meän akateemissa, joka on Wanden johdolla juuri saanut valmiiksi suuren kaksisuuntaisen sanakirjahankkeen meänkieli-ruotsi-meänkieli.

Vuodenvaihteessa on tulossa digitaalinen sanakirja, joka käsittää yhteensä 50.000 sanaa ja fraasia. Hankkeen on pääosin rahoittanut valtion Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos.

Sanakirjassa on huomioitu meänkielen kolme eri varieteettiä: Tornionlaakson eli Pajalan, Ylitornion ja Haaparannan meänkieli, Jällivaaran murre ja lannankieli, jota käytetään Kiirunassa, Kurravaarassa ja Jukkasjärvellä. Näistä löytyy eroja.

Kaikki ymmärtävät toisiaan, mutta esimerkiksi sanamerkitykset poikkeavat ja Jällivaarassa on nouseva intonaatio lauseen lopussa.

Erling Wande sanoo minoritet.se-sivulla toivovansa sanakirjan kasvattavan kiinnostusta meänkieleen ja lisäävän kielen käyttöä.

Sanakirja- ja kielityötä monella taholla

Myös aatteellinen Meänmaa-yhdistys tekee sanakirjatyötä, yhdistyksen kieliraati on kirjailija Bengt Pohjasen johdolla jo toimittanut useita osia Meänkielen isosta sanakirjasta, jonka on loppuvaiheessa tarkoitus sisältää 75.000 sanaa.

Keväällä 2016 julkaistiin Meänkielen ison sanakirjan kolmas osa o:sta r:ään. Meänmaa-yhdistyksen toiminta ja sanankeruuhanke käsittää paikkakuntia Suomen puolellakin. He katsovat meänkieleen lainatun sanoja ruotsin lisäksi myös saamesta ja suomesta.

Vuoden 2016 ruotsinsuomalaiseksi ehdolla ollut kirjailija, kielitieteilijä ja teologi Bengt Pohjanen on myös meänkielen kieliopin isä, kääntää parhaillaan raamattua meänkielelle ja on kirjoittanut tusinoittain kaunokirjallisia teoksia, niiden joukossa aivan ensimmäinen meänkielinen romaani Lyykeri.

Tuntuu välillä, että onkohan kannattanut näin paljon aikaa ja voimia satsata tähän meänkieleen, mutta tunnen, että tämä on yksi tärkeimmistä elämäntöistäni.

Nuoret kyvyt meänkielen asialla 

Lokakuussa lähetti Ruotsin Televisio SVT ensimmäisen meänkielisen talk-shown, johon on ensi vuoden puolella luvassa jatkoa. Shown juontaa Meänraation toimittaja Ida Brännström. 

Nuorille tehdään vielä aika vähän ohjelmaa meänkielellä, niinpä talkshow Konkkaronkka tulikin oikeaan aikaan.

Sveriges Radion Meänraatio lähettää suositun Finnmix-toiveohjelman ja muun ohjelmatarjonnan lisäksi kolmekielistä Gränslöst-ohjelmaa nuorille aikuisille.

Esimerkiksi The Meänland ja Surunmaa-yhtyeet tekevät musiikkia meänkielellä.

Kielipuoli-ohjelman pakinoija Andreas Ali Hietala Jonasson innostaa meänkieltä oppimaan Instagramissa aihetunnisteella #meänkielipepp.

 

Fråga
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".