Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

#Kielipuoli: jiddišin kieli kiinnostaa nuoria

Julkaistu onsdag 4 januari kl 05.55
Kieli kantaa historiaa, identiteettiä, mahtavaa mytologiaa ja kulttuuria
(5:41 min)
Flygande Bokrullen på P4 Upplands scen. Foto: Sofia Kottorp/SR
Klezmer-yhtye Den Flygande Bokrullen näyttämöllä. Foto: Sofia Kottorp/SR

Jiddiš on alkanut kiinnostaa monia lapsia ja nuoria aikuisia. Samalla kieli tekee uusia aluevaltauksia.

Skålainen heavymetalbändi Dibbukim river esittää Ida ja Niklas Olnianskyn itsensä säveltämiä ja sanoittamia kappaleita jiddišin kielellä.

Yleensä heavymetallia ei kuule jiddišiksi. Klezmer-musiikki liitetään pikemminkin jiddiškulttuuriin. Toki Dibbukim Riverin musiikissa kuuluu myös klezmer, mutta yhtyeet kuten Den flygande bokrullen, jossa Torshällasta kotoisin oleva Matti Pohjola soittaa tai Sabbat hela veckan, ovat Ruotsin kenties menestyksekkäimmät jiddišperinnettä kantavat klezmer-yhtyeet.

Käyttöön muuallakin

Olnianskyn pariskunta Ida ja Niklas ovat halunneet käyttää jiddišiä yhteyksissä, joissa kieltä ei yleensä kuulla. Heavymetallin lisäksi he julkaisivat jonkin aikaa Dos blettele-nimistä lehteä, jossa kirjoitettiin arkisista asioista jiddišiksi ja heillä on tekeillä jiddišinkielinen moderni aapinen ruotsalaisille lapsille.

Ida ja Niklas Olnianskyn äidinkieli on ruotsi niinkuin on monen muun jiddištaustaisen ruotsalaisen. Idan isoisä on taitanut jiddišiä, mutta kieli ei ole siirtynyt sukupolvelta toiselle. Muistissa on vain joitain sanoja ja lauluja.

Kielen katoamista ovat edistäneet pelko leimautumisesta ja erottumisesta, jos käyttää muuta kuin ruotsia ja etenkin juutalaisten kieltä. Niklas Olnianskyn juuret ovat vahvasti Skånessa, mutta hän on opiskellut kieltä Lundin yliopistossa, joka saanut valtiovallalta tehtäväkseen opettaa ja tutkia jiddišiä Ruotsissa.

Toinen maailmansota vei puhujia

Ennen toista maailmansotaa jiddišiä puhui arviolta 11–13 miljoonaa ihmistä, monet heistä Itä-Euroopassa asuvia juutalaisia. Sodan juutalaisvainoissa heistä todennäköisesti kuoli ainakin viisi miljoonaa.

Tänään uskotaan vain muutaman miljoonan ihmisen koko maailmassa taitavan jiddišiä - enemmän tai vähemmän. Suurin osa heistä on israelilaisia tai new yorkilaisia uskonnollisia ortodoksijuutalaisia. Kun Israelin valtio perustettiin viralliseksi kieleksi valittiin heprea, näin ollen jiddišin puhujilla ei ole omaa maata.

Jiddišiä on alettu opettaa koulussa

Ruotsiin jiddišinkielisiä tuli jo 1600- 1700-luvuilla manner-Euroopasta. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa heitä tuli tänne myös Venäjän tsaarivaltiosta.

Ruotsin jiddišliiton eli Sveriges jiddischförbundetin, mukaan kielellä on Ruotsissa 2000–3000 puhujaa, mutta viime aikoina on huomattu kielen alkavan vahvistua.

Tukholman Vasa Real-peruskoulu opettaa yläasteelaisille jiddišiä. Opettaja Peppe Freud kertoo kiinnostusta kieleen löytyvän.

Viime lukukaudella, kun aloitimme opetuksen oli kahdeksan oppilasta, nyt on viisitoista. En itsekään osaa kieltä, mutta opettelemme yhdessä.

Opettaja Peppe Freud osaa vähän suomeakin, mutta ei tarpeeksi radiohaastatteluun. Jiddišiä hän opettelee yhdessä oppilaidensa kanssa verkosta löytyvän Yiddishpop-oppimateriaalisarjan avulla.

Jiddiš voi kuulostaa saksalta

Tytöstä ja robotista kertovassa sarjassa kuulee, että jiddiš muistuttaa saksaa. Monet sanovat, että jiddišiä taitava ymmärtää saksaa, mutta saksaa puhuva ei välttämättä ymmärrä jiddišiä.

Kieli on alun perin Keski- ja Itä-Euroopan aškenasijuutalaisten puhuma keskiaikaiseen saksaan pohjaava kieli, jossa on vaikutteita monista muista kielistä, esimerkiksi slaavilaisista ja romaanisista ja heprean kielestäkin.

Jiddišiä kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin. Sitä luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Kirjoittaa voidaan myös romaanisten kielten kirjaimilla.

Kieli jaetaan kahteen päämurteeseen itäiseen ja läntiseen, joista läntinen on jo käytännössä kuollut. Suurin osa jiddišin taitajista Ruotsissa puhuu Puolan jiddišiä.

Nuoret haluavat oppia

Tukholmalainen opettaja Peppe Freud sanoo, että hänen oppilaansa aikovat jatkaa jiddišin opettelemista. Hän uskoo, että uusi innostus kieleen johtuu siitä, että vanha kielentaitajasukupolvi on jättämässä tämän maailman.

Nuoremmat eivät halua, että kielen kantama kulttuuriperintö, historia ja mahtava mytologia häviävät vanhojen ihmisten mukana.

Valitettavasti vanhempi sukupolvi häviää vähitellen. Uskon, että nuoret tahtovat pelastaa kielen ja siihen liittyvän rikkaan kulttuuriperinnön, jotta se ei kuolisi vanhojen ihmisten mukana.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".