Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Revitalisaatio

Monikieliset ja monimieliset toisen polven ruotsinsuomalaiset revitalisoituvat vain omalla päätöksellään

Julkaistu lördag 3 december 2016 kl 17.30
Kai Latvalehto: "Toisen polven on täytynyt etsiä juurensa itse"
(9:40 min)
Kai Latvalehto
1 av 3
Kai Latvalehto, suomen ruotsinsuomalainen? Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
Opettaja Petra Palkio ja kunnanneuvos Petri Salonen pohtivat elvytystä. Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
2 av 3
Opettaja Petra Palkio ja kunnanneuvos Petri Salonen pohtivat elvytystä. Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
Leena Huss uskoo, että monia erilaisia projekteja tarvitaan. Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
3 av 3
Leena Huss uskoo, että monia erilaisia projekteja tarvitaan. Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio

Nuori ruotsinsuomalainen identiteetti monimuotoisuuden Ruotsissa, "Ung sverigefinsk identitet i mångfaldens Sverige-seminaarissa pohdittiin sekä kieltä, kulttuuria että yksilön omia kokemuksia osana ryhmään kuuluvuutta ja kielen valintaa.

Yksi ainakin on varmaa. Ruotsinsuomalaisia on moneksi ja lisätutkimusta tarvitaan. Suuren muuttoaallon ongelmakartoitusta on tehty, mutta toisen sukupolven ruotsinsuomalaisista tiedetään varsin vähän.

Moni on joko kadottanut tai valinnut pois suomen kielen, mutta saattaa palata suomalaisuuden pariin vaikkapa kriisitilanteissa, kertoo parhaillaan toisesta polvesta väitöskirjaa kirjoittava Kai Latvalehto.

Ei ole ollut mitään sellaista kollektiivista porukkaa, vaan nämä ovat kaikki olleet hyvin subjektiivisia, henkilökohtaisia prosesseja.

Professori emeritus Leena Huss halusi nostaa esiin projektien merkityksen revitalisaatiossa. Hän näki tärkeiksi nuoret kieli/kulttuurilähettiläät, jotka voivat toimia monella eri tavoin.

On tärkeää hyväksyä se, että kaikki ihmiset eivät pyri elyttämään kieltään samalla tavalla.

Seminaarin paneelissa mukana ollut opettaja Petra Palkio nosti esiin kielelliset kosketuspinnat, joiden puitteissa kieli kehittyy ja elää, mutta ensin täytyy yksilön haluta itse elvytystä.

Elvytys alkaa siitä, että tulee tietoseksi ja sitten on oltava paikkoja, jossa tätä tietoisuutta voi kasvattaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".