Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Anna-Lena Laurén: Nimettömyys netissä on yksi painovapauden suurista haasteista

Julkaistu fredag 2 december 2016 kl 17.20
Painovapauslaki, eli Tryckfrihetsförordningen - yhteinen ruotsalais-suomalainen perintö
(1:33 min)
Tryckfrihetsförordningen 1766.
1 av 2
Tryckfrihetsförordningen 1766. Foto: Kungliga Biblioteket

Painovapauslain haasteet aiheuttavat keskustelua Ruotsissa ja Suomessa. Yksi haasteista on digitalisointi, joka on tuonut mukanaan nettivihaa ja uhkailua.

2. joulukuuta 1766, eli 250 vuotta sitten Ruotsi ja Suomi saivat kirjoitus- ja painovapauslain, eli Tryckfrihetsförordningen, ensimmäisinä maina maailmassa.

Ruotsi ja Suomi ovat toistuvasti kärjessä, kun esimerkiksi Freedom House -järjestö mittaa paino- ja sananvapauden sekä muiden vapauksien tilannetta maailmassa. 

Painovapauslain haasteet aiheuttavat keskustelua

Aikaisemmin, kun oli enimmäkseen painettuja lehtiä, yleensä jokainen keskusteli omalla nimellään. Se automaattisesti edellyttää, ettet voi sanoa mitä vaan.

Sekä Ruotsissa että Suomessa käydään kovaa keskustelua siitä, miten nykyisiä haasteita painovapauslaissa ja sananvapauslaissa voitaisiin kohdata.

Yksi haasteista on digitalisointi, jonka myötä ihmiset voivat nimettömänä uhkailla ja vihata internetissä, kertoo Dagens Nyheterin Moskovan-toimittaja Anna-Lena Laurén.

– Nyt on olemassa paljon toimijoita keskustelussa, jotka eivät oikein ymmärrä sananvapauden merkitystä. Muun muassa he jotka luulevat, että heillä on oikeus olla nimettömiä. He pitävät sitä jostain syystä oikeutena. 

Sillä ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, että saa haukkua muita nimettömänä.

Painovapaus ja siihen kuuluva sananvapaus ovat Ruotsissa ja Suomessa vahvoja, mutta täälläkin on noussut keskustelua oikeuksien varsinaisesta merkityksestä.

Haasteet puhuttivat myös juhlapäivänä

Valtiopäivillä järjestettiin juhlaseminaari painovapauslain 250-vuotispäivän kunniaksi. Seminaariin osallistui muun muassa poliitikkoja, kirjailijoita ja juridiikan asiantuntijoita.

Moni juhlaseminaarissa puhuneista korosti painovapauden ja sananvapauden nykyisiä haasteita, kuten nettivihaa ja uhkauksia toimittajia kohtaan. Myös valheelliset uutiset ja totuuden vääristäminen netissä puhuttivat osallistujia.

Suomen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie korosti puheessaan, että yksi tärkeimmistä haasteista on juuri valheellisen tiedon ehkäiseminen. 

Toimittaja Anna-Lena Laurénin mukaan juuri nimettömyys internetissä on tällä hetkellä tärkein asia, johon lainsäätäjien täytyisi tarttua.

– Minun mielestäni siitä pitäisi keskustella paljon enemmän kuin nyt ja sosiaalisen median pitäisi ottaa vastuuta tässä.

Pystyisikö sen tekemään tämän painovapauslain avulla?

– Paremmin kuin hyvin, nimenomaan tämän lain sisällä, korostaa Laurén.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".