Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ruotsin Pisa-tulokset – eriarvoisuus lisääntyy paremmista tuloksista huolimatta

Julkaistu tisdag 6 december 2016 kl 16.15
Pisa-raportin kannessa on piirustus ihmishahmoista.
1 av 2
Pisa-raportti 2015 julkistettiin 6.12.2016. Foto: Pontus Lundahl/TT
Opetusministeri Gustav Fridolin kommentoi Pisa-raporttia
2 av 2
Opetusministeri Gustav Fridolin kommentoi Pisa-raporttia Rålambhovs-koulussa Tukholmassa. Foto: Pontus Lundahl/TT

Joka viidennellä oppilaalla Ruotsissa ei ole tarvittavia perustietoja matematiikasta, luonnontieteistä ja luetun ymmärtämisestä, vaikka Ruotsi on tutkimuksessa OECD-maiden keskikastia.

Oppilaiden koulumenestystä mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistiin tiistaina (6.12.2016). Ruotsi on parantanut tulostaan kaikilla osa-alueilla verrattuna kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen.

Ruotsalaiskoululaisten tulokset matematiikassa, luetun ymmärtämisessä ja luonnontieteissä ovat nyt joko OECD-maiden keskitasoa tai sen yläpuolella.

– Siitä huolimatta, että OECD-mailla on keskimäärin heikot tulokset, on Ruotsi murtanut vallitsevan trendin, ja sen tulos on vahva, opetusministeri Gustav Fridolinin toteaa.

Fridolinin mukaan Ruotsi on murtanut sen trendin, joka on ollut vallalla koko sen ajan, kun Pisa-mittauksia on tehty, ja nyt näyttää sen sijaan, että ruotsalaiset koululaiset oppivat enemmän.

Kaukana parhaista ajoistaan

Parantuneet tulokset eivät kuitenkaan ole koko totuus, ja Ruotsin koulut ovat vielä kaukana siitä, mitä ne olivat parhaina päivinään.

Pisa-tutkimuksesta selviää, että joka viidenneltä oppilaalta puuttuvat kaikissa kolmessa mitatussa aiheessa vaadittavat perustiedot. 

Fridolinin mukaan haasteet ovat edelleen kuitenkin erittäin suuret, kun peruskouluaan päättävillä yhdeksäsluokkalaisilla ei ole luetun ymmärtämisen perustaitoja, eikä perustietoja matematiikassa ja luonnontieteissä.

– Edessä on pitkä matka niihin hyviin tuloksiin, joita Ruotsin koululla on ollut, ja jotka Ruotsin koululla tulee olla, jotta kaikilla oppilailla olisi ne tiedot, joita he elämässään tarvitsevat, sanoo Fridolin. 

Eriarvoistuminen lisääntynyt

Fridolinin mukaan Pisa-mittauksessa näkyy selvästi, että suurin este toivottujen tulosten saavuttamiseen löytyy järjestelmän tasolta, ja se on lisääntynyt epätasa-arvo.

Pisa-tutkimuksen mukaan viisi seitsemästä indikaattorista kertoo eriarvoistumisen lisääntyneen Ruotsin kouluissa. Sosioekonomisesti paremmista taustoista tulevien oppilaiden ero huono-osaisempiin oppilaisiin kasvaa, ja ero on suurempi kuin muissa OECD-maissa.

Ero on kasvanut myös ulkomailla syntyneiden ja Ruotsissa syntyneiden oppilaiden välillä. 

Kun Pisa-tutkimus aloitettiin viisitoista vuotta sitten, olivat Ruotsin koulut tasa-arvoisempien joukossa. Nyt ne kuuluvat OECD-maiden keskikastiin.

Hallitus haluaakin nyt lisätä valtiollista rahoitusta eniten apua tarvitseville kouluille, ja ottaa isomman ja aktiivisemman roolin kyseisten koulujen auttamisessa.

Vastajulkaistujen Pisa-tulosten kokeet suoritettiin kouluissa viime vuonna. Tutkimukseen osallistui yhteensä 72 maata tai aluetta, joiden mukana oli 35 OECD-maata. Ruotsista tutkimukseen osallistui 500 oppilasta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".