Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: viittomakielisyys on osa minuutta, sanoo tutkija

Julkaistu fredag 9 december 2016 kl 15.00
Vammaisesta viittomakieliseksi
(6:08 min)
Viittoma
1 av 3
Foto: Knut Erik Knudsen
T niinkuin tulkki näyttää viittomakielen tulkki Mirja Leppänen. Foto: Teija Nurminen
2 av 3
T niinkuin tulkki näyttää viittomakielen tulkki Mirja Leppänen. Foto: Teija Nurminen
Viitomakielen symboli/Symbol för teckenspråk. Foto: Leif Nyberg/Sveriges Radio Norrbotten.
3 av 3
Viitomakielen symboli/Symbol för teckenspråk. Foto: Leif Nyberg/Sveriges Radio Norrbotten.

Viittomakielet ovat syntyneet tarpeesta, samalla tavalla kuin puhutut kieletkin. Ne kuuluvat yhtälailla ihmisen identiteettiin.

Vuodesta 1981 lähtien viittomakieltä on Ruotsissa sanottu kieleksi ja sen asema on vahvistettu kansallisen vähemmistökielen vertaiseksi vuonna 2009 säädetyssä kielilaissa.

Viittomakieltä pidetään joskus yhä vain apuvälineenä

Väitöskirjansa viittomakielestä tehnyt Örebron yliopiston kasvatustieteen lehtori Päivi Fredäng on kasvanut viittomakielisessä suomalaisessa perheessä. Hän sanoo, että vaikka viittomakieli on vahvistettu kielilaissa kieleksi, sitä ei oikeastaan vieläkään kaikissa yhteyksissä nähdä kielenä. Suuri muutos parempaan on kuitenkin tapahtunut.

Viittomakielen tutkimus on antanut paljon pohjaa sille, miten viittomakieltä voi ymmärtää kielenä, mutta ei se itsestään selvää vieläkään ole. Viittomakieli ymmärretään edelleenkin enemmän apuvälineenä kuin kielenä.

Viittomakielen kielioppi on kasvoissa

Mirja Leppänen on ruotsin viittomakielen tulkki, häneltä kysytään usein, onko viittomakieli kansainvälinen kieli.

Ei, se ei ole sama kieli kaikissa maissa. Jos vaikka menen Suomeen he eivät ymmärrä minua täysin. Ruotsissakin viittomakieli vaihtelee, pohjoisessa saattaa olla ihan omia viittomia ja Skånessa omiaan.

Mirja Leppänen kertoo, että viittomakielen kielioppi luetaan viittomakielen tulkkien kasvoista. Käsillä tehtävien merkkien lisäksi ilmeet ja kehon liikkeet kuuluvat viittomakieleen.  

Viittomakielen arvioidaan olevan noin 8 000:n ihmisen äidinkieli Ruotsissa ja neljä kertaa sen verran eli arviolta yli 30 000 ihmistä taitaa ja käyttää viittomakieltä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".