Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Aamun vieras

Liiku säännöllisesti ja nuku - näin ehkäiset aivoverenkiertohäiriötä

Julkaistu tisdag 13 december 2016 kl 06.20
Stroke voi iskeä nuoreenkin
(1:38 min)
En man sover och en grupp motionerar
1 av 2
Uni ja säännöllinen liikunta ehkäisevät aivoverenkierronhäiriöitä. Foto: Sara Sällström & Kim Lundgren / Sveriges Radio
Professor Turgut Tatlisumak läser en bok vid en bokhylla
2 av 2
Neurologian professori ja ylilääkäri Turgut Tatlisumak. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Vuosittain noin 30 000 ruotsalaista saa aivoverenkiertohäiriön (stroke). Näistä 500-600 on niin sanotusti nuoria eli 16-50 -vuotiaita. Vaikka nuorten kuolleisuus on vähäisempää ja kuntoutuminen sujuvampaa, palaa harvan elämä täysin ennalleen.

Yli seitsemänkymmentä prosenttia kuntoutuu niin hyvin, että selviää arjesta ilman apua, mutta vain puolet pystyy palaamaan työelämään, sanoo neurologian professori ja ylilääkäri Turgut Tatlisumak Sahlgrenskan yliopistollisesta sairaalasta. 

Se, että vain puolet aivoverenkiertohäiriön saaneista nuorista pystyy palaamaan työelämään, on ongelmallista monelta kantilta, Tatlisumak sanoo:

– Kun kolme-neljäkymppinen saa halvauksen ja päältä päin näyttäen paranee hyvin, muttei palaa työelämään, häneltä jää 20-30 vuotta työelämää väliin. Se on sosiaalisesti ja taloudellisesti todella vaikeaa koko perheelle ja tietysti myös itse potilaalle.

Elintavat syyniin

Aivoverenkiertohäiriön saamisen riskiin voi kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan, Tatlisumak muistuttaa.

– Yksi iso tekijä on liikunta. Jos harrastaa liikuntaa, jossa hengästyy ja tulee hiki kolmesta neljään kertaan viikossa, mielellään joka päivä, vähentää se huomattavasti niin aivoverenkiertohäiriöiden kuin sydänkohtausten riskiä.

Toinen tärkeä asia on uni.

Nuku säännöllisesti! Nuoret aivoverenkiertohäiriön saaneet potilaat nukkuivat huomattavasti vähemmän terveisiin verrattuna.

Turgut Tatlisumak sanookin, että elintapavalinnoilla - jotka eivät maksa mitään, eivätkä vaadi lääkkeitä - voi tuoda useita terveempiä elinvuosia itselleen. 

Paljon kysymyksiä, kasvavassa määrin tietoa

Tatlisumak kiinnostui nuorten aivoverenkiertohäiriöistä jo nuorena lääkärinä Helsingissä 1980-luvun lopulla.

– Potilailla oli paljon kysymyksiä, mutta tietoa oli vähän. Moni kysyi, milloin voi hankkia lapsia, jos on saanut aivohalvauksen ja kun Suomessa oltiin, moni kysyi, milloin saa taas mennä saunaan.

Noin kolmenkymmenen vuoden aikana tietoa on kertynyt paljon, ja tutkimusta toteutetaan nykyisin laajojen kansainvälisten verkostojen avulla. 

– Mutta saunakysymykseen ei vieläkään ole vastausta, Tatlisumak naurahtaa. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".