Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Karkulaisen vanhemmat kertovat: 15-vuotiaan Marilynin pitkä paluumatka IS:n Syyriasta

Julkaistu onsdag 14 december 2016 kl 06.05
Sota-alueelta paluu arkeen on ollut monimutkainen
(1:29 min)
Pasi ja Anki
1 av 2
Anki ja Pasi taistelivat yhdeksän kuukautta saadakseen tyttärensä takaisin Ruotsiin Syyriasta. Foto: Veronica Karlsson/SR Sisuradio
Homsin rauniot Syyriassa Foto Rauli Virtanen
2 av 2
Homsin rauniot Syyriassa. Foto: Rauli Virtanen

Kesällä 2015 Markin kunnassa asuva Marilyn karkasi poikaystävänsä kanssa Syyriaan ja myöhemmin Irakiin. Poikaystävä halusi liittyä terroristijärjestö IS:n joukkoihin. Tyttö ei edes tiennyt, mikä IS on.

Viisitoistavuotias markilainen Marilyn halusi kesällä 2015 matkustaa Tukholmaan poikaystävänsä kanssa, mutta kun vanhemmat kielsivät matkan, nuoripari suuttui ja päätti matkustaa toiseen suuntaan: Euroopan läpi Syyriaan.

– Kaikki alkoi siitä, kun tyttäremme karkasi kasvatuskodistaan. Kahdeksan päivää myöhemmin meille ilmoitettiin, että tyttö oli kadonnut. Etsintäkuulutus tehtiin saman tien, mutta silloin oli jo liian myöhäistä, kertoo äiti Ann-Kristin.

Nuorella parilla oli käytössään noin kolme tuhatta kruunua, ja he matkustivat läpi koko Euroopan ilman henkilötodistuksia.

– He matkustivat junilla ja busseilla, mutta liftasivat myös ja kävelivät monta sataa kilometriä, kertoo tytön isä Pasi.

Ensimmäinen soitto Alepposta

Koska kansainvälinen etsintäkuulutus ei astunut voimaan heti, nuoret pystyivät huoletta matkustamaan maasta toiseen.

– Ensimmäisen soiton tyttäreltämme saimme Alepposta. Aluksi emme uskoneet häntä, mutta puhelinnumerosta näimme, että puhelu tuli Syyriasta, kertoo Ann-Kristin.

Siitä lähti yhdeksän kuukauden taistelu käyntiin. Ruotsin suurlähetystö Syyriassa muutti 2012 Beirutiin heikentyneen turvallisuustilanteen seurauksena. Tämä tarkoitti sitä, että Ruotsin viranomaisten kädet olivat sidotut. Perhe joutui löytämään omia apukeinoja paikan päältä.

– Meille sattui se tuuri, että minun veljeni oli töissä Irakissa, ja hän oli todella iso apu meille.

Hän pysyi kertomaan, missä suunnitellaan tulevia pommihyökkäyksiä, ja miten tyttäremme pitää maassa käyttäytyä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin?

Kun nuoripari siirtyi Syyriasta Irakiin, tytölle avautui mahdollisuus palata kotiin. Mutkien kautta tyttö pystyi palaamaan Ruotsiin vastasyntyneen vauvansa kanssa.

Mutta loppu hyvin ei tässä tapauksessa tarkoita, että kaikki olisi nyt hyvin. Paluu arkeen on ollut todella hankalaa. Perheelle tarjottu tuki on ollut lähes olematonta, ja Markin kunnasta puuttuu toimintasuunnitelma ääriryhmiä vastaan.

Apu puuttuu Ruotsissa. Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä.

Sen lisäksi perhe joutui piiloutumaan mediamylläkän seurauksena.

– Toimittajat seurasivat meitä ja perheenjäseniä, ja röyhkeimmät toimittajat kävelivät suoraan sisään kotiimme, kun olimme poissa, kertoo Pasi.

Muuten puhelias pariskunta on mediamylläkän jälkeen ollut harvapuheinen ja nuiva.

Emme saaneet kertoa ilostamme. Halusimme hurrata, mutta jouduimmekin menemään piiloon.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".