Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kuolemaa lähestyvien hoidossa on suuria puutteita – useat jäävät ilman asianmukaista kivunlievitystä

Julkaistu tisdag 27 december 2016 kl 14.45
Avunsaajien luku vaihtelee lääneittäin
(1:38 min)
edustalla lääkepurkkeja, takana näkyy sairaanhoitaja ja potilas vuoteessaan.
Monet jäävät ilman palliatiivista hoitoa. Foto: Kuvituskuva. Meek, Tore /TT

Sosiaalihallituksen arvion mukaan useat elämänsä loppuvaiheessa olevat potilaat jäävät ilman tarvitsemaansa kivunlievitystä.

Kuoleman lähestyessä kaikilla parantumattomasti sairailla pitäisi olla oikeus palliatiivisen hoitoon, jolla tarkoitetaan aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa, jossa kivunlievitys on tärkeä osa.

Sosiaalihallituksen arvion mukaan läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kyseistä erikoishoitoa. Palliatiiviset hoitomahdollisuudet vaihtelevat muun muassa potilaan iän, sukupuolen ja sairauden mukaan.

Alle puolet saa arvion kivunlievityksestä

Sosiaalihallituksen raportin mukaan vain 38 prosenttia potilaista sai vuonna 2016 elämänsä viimeisen viikon aikana arvion kivunlievityksen tarpeesta. Luku vaihteli lääneittäin 21–57 prosentin välillä.

Göteborgin yliopiston Sahlgrenska akademissa työskentelevä professori Joakim Öhlén tunnistaa tilanteen. Hänen mukaansa suuri osa potilaista saa hyvän kivunlievityksen, mutta osa jää joko osittain tai kokonaan ilman.

– Niiden potilaiden osuus, joilla on useita oireita ja jotka eivät saa tarvitsemaansa kivunlievitystä, on suurempi sairaalassa kuin kotihoidossa olevien keskuudessa, professori Joakim Öhlén kertoo.

Monet jäävät ilman palliatiivista hoitoa

Professori Joakim Öhlénin mukaan palliatiiviset hoitomahdollisuudet riippuvat muun muassa potilaan iän, sulkupuolen ja sairauden mukaan. Myös maaseudun ja kaupunkien välillä on eroja.

Sosiaalihallituksen mukaan Ruotsissa kuolee vuosittain noin 90 000 ihmistä ja heistä 70 000–75 000 tarvitsi jonkinlaista palliatiivista hoitoa. 
Ruotsin palliatiivirekisterin mukaan kuitenkin vain hieman yli 50 000 potilaan kohdalla lääkäri oli tehnyt lääketieteellisen arvion palliatiiviseen hoitoon siirtymisestä.

Palliativiisen erikoishoidon saatavuus vaihtelee läänien välillä 6,9–23,1 prosenttiin.

Palliatiivista erikoishoitoa saavista suurin osa eli 87 prosenttia sairastaa syöpää. Sosiaalihallituksen mukaan myös muut potilasryhmät kuten KOL:sta eli keuhkoahtaumasta ja sydämen vajaatoiminnasta kärsivät potilaat tarvitsisivat palliatiivista hoitoa.

Keskustelumahdollisuus vain joka toisella

Sosiaalihallituksen mukaan lääkärin tulisi käydä keskustelu potilaan tai, jos hän ei enää tähän pysty, potilaan omaisten kanssa, kun tämän hoito muuttuu elämää pidentävästä hoidosta kipua ja oireita lievittävään palliatiivisen hoitoon.

Vuonna 2015 tämä brytningssamtal-niminen keskustelu käytiin vain noin joka toisen potilaan kanssa.

Monet omaiset jäävät ilman tukea

Sosiaalihallituksen mukaan omaiset eivät saa kaikissa hoitopaikoissa tarvitsemaansa tukea. Paras tilanne on palliatiiviseen hoitoon erikoistuneissa hoitopaikoissa.

Perusterveydenhuollon hoitopaikoissa potilaista vain kuusi kymmenestä sai tukea omaisilleen.

Hoitotarve nykyistä aikaisemmin

Professori Joakim Ölén kertoo, että nykyään tiedetään, että oireita lievittävä palliatiivinen hoito pitäisi aloittaa jo entistä varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa sen kanssa liian lähelle kuolemaa.

Hänen mukaansa myös elämän viimeiset kuukaudet ja viikot ovat osa elämää, ja niitä pitäisi voida suunnitella. Kuolemansairas ihminen tarvitsee apua kivun ja oireiden lievityksen kanssa.

Vaikeiden kipujen hoidossa lääkkeet ja erityisesti morfiini ovat keskeisiä, mutta monesti tarvitaan enemmän kuin vain lääkkeitä, jotta oireita voidaan helpottaa. 

Joakim Öhlénin mukaan potilas saattaa lisäksi tarvita apua elämänilon löytämisessä ja itselle tärkeiden asioiden muistamisessa.

Kolmas elämän viimeisen vaiheen tuskia lievittävä strategia on Öhlénin mukaan se, että potilas voi olla nykyhetkessä ja jakaa kokemuksiaan. Tästä syystä läheisten tuki on kuolevan hoidossa tärkeätä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".