Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kolumni: Kannattaako takapajuinen suomen kieli pelastaa?

Julkaistu torsdag 15 december 2016 kl 08.00
Katri Nisula kolumni: Vaatimus suomen kielen hylkäämisestä suututti suomalaiset
(3:32 min)
Katri Nisula
Sisuradion Suomen-kirjeenvaihtaja Katri Nisula. Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio

Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula käy heiluttelemaan sapeliaan ja sananmiekkaansa ja liittyy Suomessa syttyneeseen kielisotaan, jossa vastakkain ovat suomen kielen ystävät ja ne, jotka haluaisivat, että suomen kieli hävitettäisiin maailman kartalta mieluiten kokonaan.

Täällä Suomessa on viime aikoina kiistelty vaikka mistä. Yksi kiinnostavimmista sanaharkoista käytiin muutama päivä sitten sosiaalisessa mediassa.

Myrskyn vesilasissa sai aikaan entinen Yle-pomo ja demarivaikuttaja Mikael Jungner, joka meni viikonloppuna vaatimaan, että suomalaisten olisi pika pikaa luovuttava omasta kielestään tai ainakin muokattava sitä muun maailman paremmin ymmärtämään muotoon.

Ai miksi? No siksi, että Jungnerin mielestä suomen kieli on aivan liian monimutkainen ja hankala - eiväthän sitä ymmärrä edes tietokoneet muunmaalaisista puhumattakaan. Tämän lisäksi suomi on Jugnerin mielestä jäänyt pahasti jälkeen kehityksestä.

Jungner väitti pokkana, että suomi kehittyy hitaammin kuin esimerkiksi englanti, ja kaiken huipuksi suomen kielessä on niin vähän sanoja, että suomalaisten ajattelukin on jäänyt ihan jälkijunaan.

Varmemmaksi vakuudeksi Jungner liitti postauksiinsa - siis päivityksiinsä - joukon englanninkielisiä teknisiä termejä, jotka varmasti poistivat takapajuisimmat keskustelijat pelistä.

Onneksi Jungner ei sanonut sanaakaan ruotsista, sillä jo suomen ja englannin kielen vertaaminen toisiinsa sai aikaan aikamoisen mekkalan. Sananmiekkaa heiluteltiin siihen malliin, ettei edes virtuaalisilta ruumiilta vältytty. Jungner itse toimi siivoajana poistamalla hurmeiselta tantereelta eli omalta kaverilistaltaan ärhäkimmät vastustajansa, siis blokkasi pois eri mieltä olevat.

Suomen kielen tukijoukkoihin riensivät ensimmäisenä kielentutkijat. He totesivat yksissä tuumin, ettei juristin koulutuksella kannata esittää mielipiteitä kielestä, sen rikkaudesta saati kehitysasteesta.

Moni muistutti, että suomen kieli on yksi maailman menestyskielistä. Kuuden miljoonan ihmisen suuruinen puhujajoukko on niin suuri, että sitä kadehtii 98 prosenttia maailman kielistä, joilla on siis puhujia vähemmän kuin suomella.

Kehitys taas kehittyy tutkijoiden mukaan ihan itsekseen sitä tahtia kuin kielen puhujat sen itse näkevät tarpeelliseksi. Moni myös muistutti, etteivät ne englannin kielen hienot sanatkaan ole englantiin itsestään ilmaantuneet. Esimerkiksi Jungnerin suosittelema digitalisointi on peräisin latinan termistä digit, joka alun perin tarkoitti sormea tai varvasta.

Itseäni tämä sanaharkka on pistänyt hieman naurattamaan, vaikka tulinen suomen kielen ystävä olenkin. Jos jostakin, niin kiista kertoo siitä, että kieli ei ole suomalaisille yhdentekevä asia. Suomalaiset rakastavat kieltään, ja siksi Jungnerin taistelu muistuttaa Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Mainetta tulee, mutta ei tulosta. Voipa olla, että moni tämän keskustelun kävijöistä linnoittautuu entistäkin tiukemmin oman äidinkielensä taakse.

Kuten sanottua rakastan äidinkieltäni, mutta olen myös vankkumaton monikielisyyden kannattaja. Toivottavasti kielitieteilijät eivät pahastu, mutta ihan näin toimittajan koulutuksella olen päätynyt ajattelemaan niin, että kieli kantaa mukanaan myös ajattelua. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä useammalla tavalla osaa ajatella. Siksi äidinkielen opettaminen ei ole minusta taakka, jonka alle lapset uhrataan ja jolla viedään heiltä mahdollisuus menestyä kansainvälisessä maailmassa, kuten Jungner uskoo.

Päinvastoin, uskon että monikielisellä ihmisellä on enemmän selviytymiskeinoja kuin täysin yksikielisellä, ja tässä selviämispakissa on sijaa myös sellaisille takapajuisille kielille kuin suomi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".