Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Liisa on yksi maan miljoonista omaishoitajista

Julkaistu torsdag 15 december 2016 kl 06.10
Senioriasuntolan ansiosta Liisa on onnellinen omaishoitaja
(1:33 min)
Liisa Toivonen ja hänen avopuolisonsa Eero kotisohvallaan.
Liisa Toivonen ja hänen avopuolisonsa Eero saavat kotipalvelun avulla arjen toimimaan. Foto: Veronica Karlsson/SR Sisuradio

Ruotsissa on arviolta 1,3 miljoonaa henkilöä, jotka tukevat tai hoitavat omaisiaan. Sekä tutkijat että etujärjestöt ovat yksimielisiä – ilman omaisia esimerkiksi vanhustenhoito romahtaisi.

Kotipalvelu käy 82-vuotiaan Liisa Toivosen ja hänen elämänkumppaninsa luona 4-5 kertaa päivässä. Sen lisäksi Toivonen saa pienen rahasumman joka kuukausi, koska hän hoitaa kumppaniaan kotona.

Ilman kotipalvelun apua Liisa Toivonen olisi kiinni kodissaan vuorokauden ympäri, koska hänen kumppaninsa ei pärjää yksin.

– Minun avopuolisoni sai seitsemän vuotta sitten aivoverenvuodon, ja olen hoitanut ja tukenut häntä siitä lähtien.

Hän joutuisi muuttamaan vanhainkotiin, jos minä en auttaisi häntä, koska hän ei pärjää itse ilman tukea.

Senioriasuntola auttaa paljon

Pariskunta asuu Boråsin suomenkielisessä senioriasuntolassa, mikä helpottaa heidän arkeaan merkittävästi.

– Täällä löytyy aina seuraa. Siksi omaishoitajuus ei tarkoita minulle isoja muutoksia, Liisa Toivonen sanoo.

Mutta tilanne olisi erilainen, jos pariskunta asuisi muualla. Silloin arki olisi paljon raskaampi, Liisa Toivonen toteaa.

– Silloin olisi ihan erilainen tilanne. Minun pitäisi aina löytää joku, joka tulisi meille kotiin, jos haluaisin lähteä johonkin.

On todella tärkeää, että on mahdollisuus puhua myös terveiden ihmisten kanssa.

Ilman omaishoitajia koko sosiaalituki romahtaisi

Omainen on perheeseen, sukuun tai ystäväpiiriin kuuluva henkilö, joka auttaa toista sairauden, iän tai toimintarajoitteen johdosta.

Omaisliitto eli Anhörigas riksförbund arvioi, että Ruotsissa on 1,3 miljoonaa henkilöä, jotka tukevat ja auttavat säännöllisesti toista henkilöä. Omaishoitajista melkein miljoona on työikäisiä ja yli 140 000 on lopettanut työnteon tai supistanut työaikaansa omaistilanteensa johdosta.

Sosiaalipalvelulain mukaan kuntien velvollisuutena on tarjota läheistä auttavalle tai hoitavalle tukea, mutta Anhörigas riksförbund toteaa, että lakipykälän tulkinta eroaa paljon eri puolilla maata.

Hoivaajana useimmiten keski-ikäinen lapsi

Omaishoitajan tukeminen on myös erittäin tärkeää, koska ilman omaishoitajia Ruotsin yhteiskunnalla olisi suuria ongelmia, toteaa omaishoitoa tutkiva Ann-Britt Sand Tukholman yliopistosta.

– Yhteiskunta ei toimisi, jos omaishoitajia ei olisi.

Omainen, joka hoitaa ja tukee vanhusta, on ylivoimaisesti suurin omaishoitajaryhmä. Yleisimmin omaishoitaja on keski-ikäinen lapsi, joka hoitaa vanhempiaan, mutta omaishoitaja on myös usein puoliso.

Ann-Britt Sand toteaa, että omaishoitajien tukeminen on loppujen lopuksi suhteellisen helppoa, sillä tutkimus on osoittanut, että jos sairaan- ja vanhustenhoito toimii hyvin, omainenkin voi rauhoittua.

– Tiedämme, että paras tuki omaishoitajalle on toimiva vanhustenhoito.

Kun kotipalvelu toimii, ja omainen voi luottaa siihen, että kotipalvelu tekee hyvän työn, omainenkin voi rauhoittua.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".