Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Merenkulun painolastivesisopimus saadaan viimein voimaan - kustannukset ja hyödyt mitataan sadoissa miljardeissa

Julkaistu måndag 26 december 2016 kl 05.45
Suomen tonnisto takasi voimaan astumisen
(5:52 min)
Painolastivesisopimus suojelee esimerkiksi Itämerta vieraslajeilta. Kuva Ruotsin eteläiästä kunnasta Trelleborgista. Vastarannalla on Saksa.
1 av 3
Painolastivesisopimus suojelee esimerkiksi Itämerta vieraslajeilta. Kuva Ruotsin eteläiästä kunnasta Trelleborgista. Vastarannalla on Saksa. Foto: Jukka Painilainen/SR Sisuradio
Varadekaani Patrick Donner kiittelee painolastivesisopimusta luonnon kannalta hyväksi, vaikka kustannukset ovatkin huomattavat.
2 av 3
Varadekaani Patrick Donner kiittelee painolastivesisopimusta luonnon kannalta hyväksi, vaikka kustannukset ovatkin huomattavat. Foto: Jukka Painilainen/SR Sisuradio
World Maritime Univerisity sijaitsee aivan Malmön keskustassa.
3 av 3
World Maritime Univerisity sijaitsee aivan Malmön keskustassa. Foto: Jukka Painilainen/SR Sisuradio

Merenkulun ympäristövaikutusten pienentämiseksi saavutettiin syksyllä virstanpylväs, kun painolastivesisopimuksen oli ratifioinut riittävä määrä maita. Varustamoille sopimus toisaalta aiheuttaa tuntuvia kustannuksia.

Malmössä sijaitsevan World Maritime Universityn varadekaani Patrick Donner pitää sopimusta tärkeänä.

– Tarkoituksenahan on estää vieraiden kantojen siirtyminen ja asettuminen uusille alueille, joilla ne pystyvät työntämään syrjään olemassa olevan eläin- tai kasvikannan. On monta esimerkkiä siitä, että vieraat kannat ovat aiheuttaneet suuria kustannuksia ja vahinkoja, hän sanoo.

Varustamoille kallis paukku

Aluksiin, joissa sellaista ei vielä ole, täytyy asentaa painolastiveden käsittelyjärjestelmä, joka eliminoi pieneliöstön haitalliset vaikutukset. Maailmanlaajuisesti painolastivesisopimus koskee arviolta vähintään 50 000 alusta, jotka liikennöivät merialueelta toiselle. Varustamoille lankeaa iso lasku.

– Kuusi-seitsemän vuotta sitten arvioitiin, että ehkä 50 miljardia dollaria. Viimeisimmät näkemäni luvut ovat olleet pikemminkin 100 miljardia dollaria. Ja nämä on pelkästään investoinnit, Donner kuvailee varustamoiden näkymiä globaalisti.

Toisaalta on esitetty luotettavia arvioita, että tulokaslajien aiheuttamat kustannukset nousevat vuosittain kymmeniin miljardeihin dollareihin eli satoihin miljardeihin Ruotsin kruunuihin.

Alukset tarvitsevat painolastivettä, kun ne kulkevat ilman lastia.

Painolastien neutralisointikaan ei tosin sulje täysin pois vieraslajien kulkeutumista. Niitä kiinnittyy myös alusten runkoon ja esimerkiksi ankkurikettinkiin.

Ratifointi vei 12 vuotta 

Painolastivesisopimus on oikeastaan vuodelta 2004, mutta vasta muutama kuukausi sitten sen taakse saatiin riittävä määrä maita ja sen kautta tonnistoa.

– Kun Suomi liityi sopimukseen tämän vuoden syyskuussa, Suomen tonnisto riitti siihen, että voimaanastumiskriteerit täyttyivät eli 35 prosenttia maailman kokonaistonnistosta on nyt mukana, Donner sanoo.

Käytännössä sopimus astuu voimaan 12 kuukautta kriteerien täyttymisestä, syyskuussa 2017.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".