Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Skandinavian vaeltaja Harri Ahonen: Kaikki ylimääräiset asiat tippuvat pois

Julkaistu torsdag 22 december 2016 kl 17.50
"Kahdeskymmenes pasta-Bolognese voi alkaa maistumaan pahvilta"
(2:45 min)
Harri Ahonen vuoristomaisemissa.
1 av 2
Harri Ahonen vuoristomaisemissa. Foto: Mikko Heponeva
Harri Ahonen vaellusmaisemissa. Foto: Mikko Heponeva
2 av 2
Harri Ahonen vaellusmaisemissa. Foto: Mikko Heponeva

Harri Ahoselle kertyy vuosittain kuudesta seitsemänsataa kilometriä vaellusta. Intohimoinen harrastaja huomasi pian, että tietoa vaelluksista Skandinaviassa on vaikea saada. Hän ryhtyi kirjoittamaan oppaita ja luennoimaan harrastuksestaan.

Tamperelainen röntgenhoitaja ja historianopiskelija Harri Ahonen on vaeltanut pitkin Skandinaviaa jo kymmenen vuotta. Tuloksena on kasa oppaita Skandinaviaan vaeltamaan mieliville. Pisimmän vaelluksensa hän teki joitain vuosia sitten, kesto oli tuolloin 19 yötä ja lähtöpisteenä oli Abisko.

Tekeminen alkaa yksinkertaistumaan ja kaikki ylimääräiset asiat tippuvat pois. Oma mieli alkaa tuottamaan vapaata ajatuksenvirtaa ja siitä tulee terapeuttista.

 

Oppaita tarpeeseen

Kerran Ahonen keksi, että ehkä vaelluksista haluaisi kuulla myös isompi yleisö. Tästä alkoi luennoiminen asiasta. Pian hän huomasi, että Skandinavian vaeltamisesta ei ole olemassa suomenkielistä tietoa, ja näin syntyi idea vaellusoppaista.

Ahosella kertyy vuodessa noin 600-700 kilometriä vaeltamista. Jaksamisensa hän takaa peruslenkeillä myös kotioloissa. 

Milloin retkeily muuttuu vaeltamiseksi?

Sitten kun päiväretkireppu muuttuu rinkaksi, ja jos siihen tulee mukaan yöpyminen ja telttailu. Myös matkan pituus vaikuttaa. Vaeltamisessa mennään useita kymmeniä kilometrejä.

 

Ruokahuolto vaihtelee maittain

Pitkät vaellukset vaativat varustelua myös ravintomielessä,  mutta esimerkiksi veden saatavuus riippuu vaellusalueista:

– Keski- ja pohjois-Norjan vuoristoseuduilla vedestä ei ole pulaa. Tietenkään esimerkiksi lammaslaidunten vierestä ei kannata vettä juoda.

Myös ruuan mukanakantamisen tarve vaihtelee, sanoo Harri Ahonen:

Ruotsissahan Svenska turistföreningenin joiltakin tuvilta pystyy ostamaan ruokaa. Tämä sama vaihtoehto löytyy keski- ja etelä-Norjasta. Tällaista ei kuitenkaan ole Suomessa. 

Itse Ahonen on päättänyt kuivata omat, itsevalmistamansa, mukanakantamansa ruuat. 

Pidän varioimisesta, sillä se alkaa helposti maistumaan puulta jos syö kaksikymmentä kertaa kesässä pasta-Bolognesea...

 

"Ei tarvitse lähteä sillä 35 kilon rinkalla"

Harri Ahonen sanoo esimerkiksi saksalaisen vaeltajatuote-tarjonnan olevaan monikertaista suomalaiseen tarjontaan nähden. Toisaalta Ahonen haluaa pitää vaelluksen helpostilähestyttävänä.

Ei tarvitse lähtee sillä 35 kilon rinkalla tarpomaan jänkää pitkin. Haluan että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus lähteä, sillä luontosuhde on tärkeä ihmiselle.

Älypuhelimen Ahonen suosittelee suljettavaksi muovipussiin ja laitettavaksi rinkan pohjalle. Kenttä löytyy vain harvoin vaellusreittien varrelta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".