Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

"Wallah" ja "me mennään" – näin suomen kieli muuttuu

Julkaistu söndag 25 december 2016 kl 07.30
"Omat lapseni tunnistavat wallah-sanan"
(1:42 min)
Kuvassa näkyy lehtiö, johon kirjoitettu aakkoset. Foto: Jessica Gow / TT
1 av 2
Foto: Jessica Gow / TT
Suomen kielen tunti Södertäljessä. Foto: Karin Wirenhed/Sveriges Radio Ekot
2 av 2
Suomen kielen tunti Södertäljessä. Foto: Karin Wirenhed/Sveriges Radio Ekot

Suomen kieli saa tällä hetkellä uusia sanoja paitsi englannista myös uusien maahanmuuttajien puhumista kielistä.

Tutkijoiden mukaan myös suomen kielen kielioppi on muuttumassa ja ennen pitkää esimerkiksi sellaiset muodot kuin "meidän talo" tai "me mennään" hyväksytään myös kirjoitetussa kielessä.

Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen on tiivistänyt uusimman tutkimuksen käsitykset suomen kielen historiasta ja myös tulevaisuudesta uuteen kirjaansa Kielen elämä. Hänen mukaansa nopeimmin muuttuu sanasto.

Tällä hetkellä suomen kieli on saamassa englannin lisäksi vaikutteita myös maahanmuuttajien puhumista kielistä kuten somalista ja arabiasta. Hyvä esimerkki löytyy nuorisokielestä.

Arabian kielen sana wallah, eli minä vannon, on jo levinnyt maahanmuuttajalähiöiden ulkopuolelle. Olen kysynyt, tunnistavatko omat lapseni sanan ja kyllä he tunnistavat, eli sitä voi käyttää ihan suomen joukossa.

Pikkuhiljaa muuttuu myös kielioppi. Kotilan mukaan suomen kielestä häviämässä ovat muun muassa verbien ensimmäisen persoonan taivutusmuoto ja omistuspäätteet, eli me menemme ja sinun talosi -tyyppiset ilmaukset.

Veikkaisin, että me mennään -muoto on seuraavan 30 vuoden kuluessa pakko hyväksyä myös kirjakieleen. Myös minun auto -tyyppinen muoto on selvästi yleistynyt viimeisen 20 vuoden aikana.

Sen sijaan pari vuosikymmentä sitten tutkijapiireissä herännyt huoli ääkkösistä eli ä- ja ö-kirjainten häviämisestä ei näytä toteutuvan.

– 1990-luvulla tehtiin jonkin verran tutkimusta, jossa pohdittiin, onko suomen ä-äänne lähestymässä a-äännettä. Minusta näytöt eivät ole kovin vakuuttavia, eikä asiasta enää ole kauheasti puhuttu, Kotilainen sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".