Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Uusi laki suojannee tietovuotajia työnantajien kostolta

Julkaistu fredag 30 december 2016 kl 05.50
"Työntekijän voi olla vaikea arvioida epäkohdan vakavuutta"
(1:42 min)
Mies istuu tietokoneensa edessä toimistossa ja puhuu salaperäisesti puhelimessa.
Uusi laki vahvistaa enemmän yksityisellä alalla työskentelevien tietovuotajien suojaa. Foto: FREDRIK SANDBERG / TT

Yksi vuoden 2017 alussa voimaan astuvista uusista laeista suojaa tietovuotajia, jotka paljastavat vakavia epäkohtia työpaikoillaan. Juristin mukaan laissa on paljon epäselvyyksiä.

Hallitus päätti maaliskuussa vahvistaa tietovuotajien suojaa siltä varalta, että työnantaja haluaisi kostaa tietovuodon. Uuden lain myötä työntekijä on tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien oikeutettu vahingonkorvaukseen, jos hän joutuu kostotoimien kohteeksi kerrottuaan vakavista epäkohdista työnantajansa toiminnassa.

Laki koskee sekä yksityistä että julkista alaa ja suojaa sekä vakituisia että tilapäisiä työntekijöitä. Julkisella sektorilla suurin muutos on se, että työnantajan kostotoimet oikeuttavat korvauksen saamiseen.

Suurin ongelma laissa on se, että (työnantaja) pitää ilmiantaa juuri oikeasta asiasta ja oikealla tavalla. Muuten työntekijä ei saa tätä suojaa.

Laki vahvistaa kuitenkin enemmän yksityisellä alalla työskentelevien tietovuotajien suojaa, mutta laissa on paljon epäselvyyksiä, kertoo valtion virkailijoiden ammattiliitto ST:n asianajaja Veera Littmarck:

– Yksityisen työntekijän on vaikea etukäteen tietää, onko epäkohta allvarligt missförhållande, eli vakava epäkohta ennen kun hän ilminantaa sen, toteaa Veera Littmarck.

"Työntekijän voi olla vaikea arvioida epäkohdan vakavuus"

Epäkohdan täytyy siis olla niin vakava rikos, että se voisi johtaa vankeusrangaistukseen tai vastaavanlaiseen rangaistukseen. Työntekijän voi olla vaikea arvioida tätä.

Työnantaja voi esimerkiksi ostaa uuden teknisen laitteen, jonka työntekijä epäilee olevan vaarallinen joko työntekijöille tai muille.

– Jos työntekijä ei ole varma asiasta, hänen voi olla hyvin vaikea tietää saako hän vuotaa tietoja asiasta, kertoo Littmarck.

– Siellähän voi olla epäkohtia, joista on hirveän tärkeä saada tietää julkisuudessa, mutta jotka eivät sovi lainsäädännön sisälle.

Epäkohta on ensin ilmoitettava työnantajalle

Laki vahvemmasta suojasta tietovuotajille ei säädä ainoastaan sitä, mistä asiasta työntekijä saa tehdä ilmoituksen. Se säätää myös, miten työntekijän pitää toimia, jos hän aikoo vuotaa tietoja epäkohdista.

Epäkohta on ensin ilmoitettava työnantajalle ennenkuin siitä voi kertoa joko viranomaisille tai medialle – paitsi jos kyseessä on esimerkiksi akuutti vaara tai riski, että todisteet hävitetään. Tarkoituksena on antaa työnantajalle ensin mahdollisuus korjata epäkohta.

Jos työnantaja ei tee asialle mitään tai ei informoi työntekijää siitä, mitä hän on tehnyt, työntekijä saa lain suojaamana antaa asiasta tietoja medialle tai viranomaisille. 

Jos on jo etukäteen syy uskoa, että työnantaja kostaa, niin silloin saa julkisesti tai viranomaisille ilminantaa asiasta.

Uusi lainsäädäntö on Littmarckin mukaan selvä vahvistus yksityisellä alalla, niin kauan kun työntekijä vuotaa tietoja oikeasta asiasta ja oikealla tavalla.

– Näille työntekijöille, jotka ovat yksityisellä alalla on tässä parannus erityisesti sellaisista kostotoimista, jotka eivät ole yhtä vakavia kuin irtisanominen. Esimerkiksi, jos et saa palkankorotusta tai työnantaja haluaa antaa sinulle uusia työtehtäviä, sanoo Veera Littmarck.  

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".