Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

#Kielipuoli: Manjalla on runsauden pulaa neuvoista

Julkaistu torsdag 9 mars kl 16.16
Neuvojen kuuleminen voi ärsyttää
(8:10 min)
Kananmunien keitto
1 av 2
Manjan äiti tiesi, miten kananmunat kannattaa keittää. Foto: Erik Nylander/TT
Kielipuolen kolumnisti Manja Lehto. Foto: Kotialbumi
2 av 2
Kielipuolen kolumnisti Manja Lehto. Foto: Kotialbumi

Kemisti ja lingvisti Manja Lehto Uppsalasta tunnustaa, että hänessä on hiukan neuvojamummon vikaa.

Käytän hyväkseni mahdollisuutta jakaa kaikenlaisia tärkeitä neuvoja ja ohjeita eri elämän aloille. Kielipuolessa on kiva puhua, kun kukaan ei pääse keskeyttämään, ja aina on varmaan joku, joka pakinaani kuunteleekin.

Olen yhtenään yrittänyt jakaa elämäni varrella kertynyttä hyödyllistä tietoa jälkipolville ja muillekin väylälle osuneille, mutta jostain syystä nämä kohderyhmät eivät ole arvostaneet tiedonvälitystäni.

Myös äidilläni oli tapana neuvoa minua joka asiassa. Sehän on äitien velvollisuuskin. Minua neuvottiin pukeutumisessa, syömisessä, sairauksien torjunnassa ja ruoanlaitossa ja muissakin tärkeissä asioissa. Käsitöitten tekemisessäkin olisi neuvottu (äitini oli ammatiltaan ompelija), mutta ”där gick gränsen” kuten sanotaan ruotsiksi. Halusin nimittäin mieluummin lukea, piirtää ja kirjoittaa. Ei minulla riittänyt kärsivällisyyttä käsitöitten tekemiseen.

Lapsena ja nuorena ja ehkä vielä keski-ikäisenäkin neuvojen kuuleminen oli minusta aika ärsyttävää. Halusin tehdä omat virheeni itse. Ja niin valitettavasti teinkin.

Kotoa muutettuani sain edelleen äitini neuvoja hänen minulle lähettämissään kirjeissä, joiden mukana oli tavallisesti useita valikoituja lehtileikkeitä hänen neuvojensa tukena. Ohjeita ja infoa oli joka lähtöön.

Kesäisin ja muulloinkin kotona poiketessani minua odotti myös paljon kiinnostavaa luettavaa. Paljon lehtileikkeitä sanomalehdistä ja eri alojen aikakausilehtiä, joista oli käännetty kiinnostavia sivuja esiin. Tämä oli todella hienoa, sillä muutettuani Ruotsiin ei täällä ollut kovin helppoa saada käsiinsä esimerkiksi suomenkielisiä lehtiä. Äitini omisti myös hyödyllisen Jokanaisen niksikirjan. Sitäkin oli kiva selata ja hakea neuvoja erilaisiin arkipäivän pieniin ongelmiin.

Vasta nyt kypsässä iässä osaan arvostaa kaikkea sitä, mitä äitini minulle on opettanut.

Itselleni on myös ilmeisen selvästi periytynyt tai kehittynyt äitini palava kiinnostus monenlaisiin asioihin, ja myös tämä neuvojen antamisen vimma.

Onneksi ei äitini ehtinyt netin ja naamakirjan käyttäjäksi. Hänen tykkäyksensä olisivat varmaankin olleet todella moninaiset ja runsaat. Ja sähköpostilokeroni olisivat taatusti täyttyneet eri alojen linkeistä. Ehkä olisi tullut niin sanottu runsauden pula. Nimittäin silloin, kun on tyrkyllä jotain liian paljon, ei yleensä löydä sitä, mitä tarvitsee.

Nyt sunnuntaipäivän ratoksi keskityn kuitenkin vain perinteisin keinoin hankittuihin erityyppisiin elämänohjeisiin. – En enää pidä teitä jännityksessä. Esitän muutamia parhaiten mieleeni jääneitä niksejä ja neuvoja.

Ensiksi muutama vihje ruoanlaittoon

Kun keität kananmunia, ota ne huoneenlämpöön ennen kiehuvaan veteen laittamista. Ja sitten kun keittoaika on täysi, kaada vesi pois ja anna keitettyjen munien olla niin sanotusti kuivilla jonkin aikaa ennen kuin laitat ne jäähtymään kylmään veteen. Munat on helppo kuoria sitten, kun ne ovat jäähtyneet siinä kylmässä vedessä kunnolla.

Kun suurustat kiisseliä, älä enää keitä seosta, vaan kiehauta vain pikkuisen.

Ja sitten kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja ripottele hienoa sokeria pinnalle. Näin kiisseliin ei muodostu sitä epämiellyttävää kumimaista kuorta.

Kun laitat johonkin keittoon kermaa tai maitoa, lisää suola vasta lopussa. Muuten maito tai kerma sikkaroituu eli herautuu. Tai lisää kerma tai maito aivan lopussa ja kuumenna keitto sitten kiehumapisteeseen.

Laita uudet perunat kypsymään kiehuvaan veteen, jossa on vähän suolaa ja vettä pitää olla niin paljon, että se juuri ja juuri peittää perunat. Älä keitä liian kauan. Anna perunain jälkikypsyä kannen alla eli kaada vesi pois ja laita vaikka puhdas taitettu astiapyyhe perunakattilan kannen alle. Näin perunat kypsyvät niin sanotusti jälkilämmössä, eikä niistä tule vetisiä ja mauttomia.

Laita melkein tyhjään piimäpurkkiin kylmää vettä ja hölskytä. Näin saat raikasta juomaa vielä monta lasillista.

Suolaa kala, esimerkiksi siika, kunnolla, ja ennen tarjoilua liota liika suola pois.

Flunssantorjuntaohjeita, äidin vanhoja ja omia uusia

Älä kättele ihmisiä flunssa-aikoina. – Suomessa annettiin noin kymmenen vuotta sitten suositus lääkäreille, jotta he eivät kättelisi potilaitaan. Minusta tuo on erittäin viisas neuvo.

Osta kauppojen maustehyllyissä myytävänä olevaa askorbiinihappoa, joka on pulverimaista sataprosenttista C-vitamiinia. Sekoita veteen tai mehuun teelusikallinen kyseistä jauhetta ja juo lasillinen pöpöjentorjuntaan parin tunnin välein. Yliannostuksen vaaraa ei ole, sillä ylimääräinen C-vitamiini tulee pissan mukana pois, ja samalla se suojaa myös virtsateitten tulehduksilta.

Pese kätesi kunnolla aina, kun olet tullut takaisin kotiin jostain. Käsidesiä voi käyttää pika-apuna, jos käsiä ei pääse pesemään.

Vaatetusvinkkejä sieltä täältä

Pakkasella pitää suojata erityisesti pää, nilkat ja ranteet ja tietysti jalat ja kädet ja muutkin paikat. Villa on parempaa pakkasenestoon kuin keinokuidut. Villahousut on talven tärkeimpiä asusteita.
Helteelläkin esimerkiksi villasukat on hyvä valinta. – Pohjoisessa käytetään kesät talvet heiniä kengissä, tai ainakin on käytetty.

Osta aina pari numeroa liian suuret kengät, sillä sukkia ja pohjallisia voi tarpeen mukaan laittaa päällekkäinkin, jos kengät tuntuvat liian suurilta.

Ja jos varpaat eivät näy sandaalien etuosasta, laita sukat ja pumpulia sukankärkeen, niin täytetty sukankärki näyttää erehdyttävästi varpaalta. 

Kengistä puheen ollen kerron teille, että olen kuullut sellaisen määritelmän, että feministi on nainen, jolla on mukavat kengät. 

Sukkahousuista puheen ollen viittaan Pirkka-lehteen. Kyseisessä lehdessä on nimittäin julkaistu, ja taidetaan julkaista edelleenkin, lukemattomia vinkkejä siitä, mihin eri asioihin sukkahousuja voi käyttää – siis muuhunkin kuin sukkahousujen alkuperäistarkoitukseen.

Valitettavasti kaikki Pirkka-lehteni ovat kotimökkini varastoissa Suomessa, joten niitä vihjeitä en voi nyt tähän hätään teille kertoa. Käyttäkää sukkahousujanne ihan perinteiseen tapaan syksyyn saakka. Palaan asiaan sitten kesälomien jälkeen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".