Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kaisa Vilhuinen -palkinnon suosio on kasvanut ennätyslukemiin

Julkaistu söndag 19 mars kl 07.15
Ruotsinsuomalaisessa kirjallisuudessa löytyy teemojen ryppäitä
(6:24 min)
Neljä kirjaa
Joku näistä kirjoista saa tänä vuonna Kaisa Vilhuinen -palkinnon. Foto: Nordbooks ja Compania Comder

Kaisa Vilhuinen –kirjallisuuspalkinnon  palkintoehdokkaat valitsevalle raadille tuli tänä vuonna ennätys määrä kirjoja. Professori Satu Gröndahlin mukaan tämä kertoo siitä, että palkinnon merkitys on kasvanut ja, että ruotsinsuomalaisten kirjoittajien määrä on lisääntynyt.

Tämän vuoden Kaisa Vilhuinen –palkintoraati sai luettavakseen kaikkiaan 14 kirjaa. Raadin jäsen, vähemmistökirjallisuuden professori Satu Gröndahl kertoo tämän olevan ennätys.

Minulla on kyllä sellainen käsitys, että kyllä niitä enemmänkin olisi voinut tulla. Viime vuosina on tullut aika paljon ruotsinsuomalaisten romaaneja ja nimenomaan omaelämänkerrallista kertomista on paljon.

Identiteettiä kuvataan niin keskiluokan kuin muistojenkin kautta

Satu Gröndahlin mukaan Kaisa Vilhuinen –kilpailuun lähetetyistä kirjoista löytyy erilaisia temaattisia keskittymiä.

Yksi tällainen ryhmä ovat Gröndahlin mukaan teokset, joissa ruotsinsuomalaisuutta ja suomalaisuutta kuvataan naispäähenkilön kautta ja joissa on vahvasti mukana keskiluokan kuvaus. Tällaisia kirjoja ovat Kirsi Blombergin Turpa kiinni Tukholmassa ja Maarit Turtiaisen Eilisen seitit.  

– Sitten oli rypäs kirjoja, jotka keskittyvät ruotsinsuomalaisten lapsuuden ja nuoruuden muistoihin. Niitä, joissa oli tätä identiteettikertomusta, oli aika monta. Näistä ehdokkaana on Leo Ylitalon Sururisti, Gröndahl kertoo.

Uutuudet löytyvät runoudesta ja lastenkirjallisuudesta

Satu Gröndahlin mukaan Kaisa Vilhuinen –palkintoehdokkaaksi oli tarjolla myös lastenkirjoja. 

Uutta oli se, että tänne oli lähetetty kaksi lastenkirjaa, sillä ruotsinsuomalaisia lastenkirjoja  on ilmestynyt hyvin vähän viime vuosina.

Satu Gröndahl nostaa uusien ilmiöiden joukkoon Raimo Sillanpään runokokoelman Maailman humina.

– Se oli hyvin yhtenäinen teos. Näin yhtenäisiä runoteoksia ei ole mielestäni ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kentällä ollut.

Palkinnon arvostus ja suosio ovat kasvaneet

Tänä vuonna Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto jaetaan seitsemännen kerran. Kiinnostus joka toinen vuosi jaettavaa palkintoa kohtaan on kasvanut erityisesti viimeisten vuosien aikana. Tämä näkyy muun muassa kilpailuun tulevien kirjojen määrässä.

Sen merkitys on kasvanut ja se on saanut ihan uutta potkua ja statusta, kun (suomen kielen) hallintoaluekunnat  lähtivät sitä rahoittamaan ja vievät sitä viestikapulana eteenpäin.

Toinen syy Kaisa Vilhuinen –palkintoa kohtaan kasvaneeseen kiinnostuksen on Satu Gröndahlin mukaan se, että ruotsinsuomalaiseen kirjoittajakenttään on tullut uusi kirjoittajien ryhmä.

– On tullut ihmisiä, jotka ovat saaneet aikaa kirjoittaa. Monet heistä ovat juuri siirtyneet eläkkeelle ja tehneet pitkän päivätyön toisessa ammatissa, ja nyt he ovat julkaisseet kirjoja.

Ehdokkaana ovat

Tänä vuonna Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto jaetaan seitsemännen kerran. Kolmihenkinen raati, johon kuuluivat toimittaja Arja Claesson, professori Satu Gröndahl ja professori Juhani Niemi, valitsi neljä ehdokasta.

Vähemmistökirjallisuuden professori Satu Gröndahl esittelee ehdokkaat näin: 

Leo Ylitaloa: Sururisti

Esikoisromaani, joka kertoo nuoren pojan elämästä vanhoillislestadiolaisessa kyläyhteisössä.

Kirja liittyy ehkä tavallaan Mikael Niemen ja Paula Vartiaisen traditioon, sillä siinä on viitteitä maagiseen realismiin ja pohjoisen uskonnollisuuteen, hengellisyyteen.

Maarit Turtiainen: Eilisen seitit

Romaanissa on Turkin ja Ruotsin välillä liikkuvan elämän ja perhesuhteiden sekä myös menneisyyden tarkastelua ja identiteetin luomista.

Voi sanoa, että siinä on vähän saman tyyppinen nomadi-ajatus kuin Antti Jalavalla oli aikoinaan. Siis henkilö, joka liikkuu eri ympäristöissä, ja jolla ei ole staattista olotilaa tai kotipaikkaa ja sillä tavalla se liittyy moderniin kirjallisuuteen.

Raimo Sillanpää: Maailman humina

Runoteoksessa käsitellään ihmisen syvimpiä tuntoja, ongelmia ja salaisuuksia sekä ihmisen suhdetta metafysiikkaan ja maailmankaikkeuteen.

Siinä on paljon suuria teemoja, ja yksi teema on ihmisyyden raja. Missä kulkee ihmisyyden raja, koska ihminen loppuu ja mihin ihminen loppuu fyysisesti ja psyykkisesti? Se on aika syvällinen teos.

Kirsi Blomberg: Turpa kiinni Tukholmassa

Romaani, joka oli hyvin helppo ja hauska lukea. Siinä on sujuvaa ja hauskaa kielenkäyttöä. Se on myös selvästi vastaveto surkeuskuvauksille, esimerkiksi Alakosken ja Hetekivi Olssonin ja muiden kuvauksille ruotsinsuomalaisuudesta köyhyyden ja syrjäytymisen kannalta.

Romaani liittyy Henriikka Leppäniemen teokseen Syntymäpaikka: Naimaton. Heillä on tämä positiivisen ruotsinsuomalaisuuden kuvaus.

 Vuoden 2017 Kaisa Vilhuinen -palkinto jaetaan 28.4. Sigtunassa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".