Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Annika pakinoi knapsuista ja kunnon miehistä

Julkaistu fredag 24 mars kl 12.01
"Mikä tekkee kunnon miehen? "
(7:29 min)
Man som springer.
1 av 2
Kuuluuko miehen olla vireä ja työteliäs?
Annika Lantto.
2 av 2
Annika Lantto pakinoi tällä kertaa miehistä. Foto: Mattias Ahlm/Sveriges Radio

Annika Lantto kysyy: orjailevatko tornionlaaksolaiset miehet liian tiukan kunnon miehen ihanteen alla?

Minkälainen on kunnon mies? 

Tätä kysyttiin Karlavagnen-ohjelmassa muutama päivä sitten. 

Istuskelin traktorissa ja kuuntelin ohjelmaa alusta loppuun yhtenä aamuna, ko kannoin tuorerehua lehmille. Ja aloin miettimään, miksi monelle on tärkeätä määritellä minkälainen kunnon mies, tai nainen sen puolesta pitäisi olla. 

Tornionlaaksossa sanoisin, että sekä miehissä että naisissa, arvostetuimmat ominaisuuet, ovat vireys ja työmoraali.

Kunnon miestä kuvataan usein juuri vireänä. Palkkatyön lisäksi hän työskentelee myöskin vapaa-ajallaan: rakentaa kesämökin, ulkosaunan tai korjaa taloa. Aurinkotoolilla löhöäminen kesän ainoana lämpimänä päivänä on haaskattua aikaa.

Kunnon mies ei pelkää ruumiillista työtä, hänellä on aina havilliset haalarit valmiina, joissa ei tartte pelätä, että hiehraantuu, siis joutuu likaiseksi. Kunnon mies ei valita turhaan, vaikka vastustaa. 

Aika kovat paineet. 

Omissa isovanhemmissani huomaan, että työnteko ei ole vain pakko, sillä on suurempi merkitys: halkoliitereiden täyttäminen täpöisen täyteen ennen talvea on merkki siitä, että työmoraali voitti myöskin tällä kertaa yli kropan. Se, että pystyy omin voimin pitämään pihaa siistinä ja taloa lämpimänä, on kunnian asia. Jos rintaa särkee hetken, niin istahtaa, ja sen jälkeen painaa uuestaan. 

Hyvä työmoraali, sinnikkyys ja vaatimattomuus. Tämä tekee rohki kunnon miehen. Tai naisen. 

Mutta miten sitten kunnon mies oikein jaksaa Tornionlaaksossa? 

Tiesitkö, että Tukholman Danderydissä, miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi. Pajalassa toisaalta, keskimääräinen elinikä on 75 vuotta.­  7 vuotta.  Se on melko pitkä aika ihmisen elämässä. 

Orjailevatko tornionlaaksolaiset miehet liian tiukan kunnon miehen ihanteen alla?

Pitäisivätköhän he joskus myöntää muille ja itselleen, etteivät jaksa tehdä kaikkea? Ja pitää paremmin huolta itsestään ja terveydestään? Ehkä aloittaa yogan tai syödä enemmän vihanneksia? 

Takaisin Radio-ohjelmaan, ja Karlavagnen-lähetykseen jossa Pekka Kenttälä keskusteli soittajien kanssa: mikä tekkee kunnon miehen? 

Ensimmäinen soittaja oli sitä mieltä, että kunnon mies on sellainen, joka uskaltaa olla oma itsensä. Hän koki, että machonormista poikkeaminen tiesi tiettyjä haasteita, koska muut miehet piti häntä uhkana. Seuraava soittaja oli sitä mieltä, että mies ei ole ensisijaisesti sukupuoli, vaan ihminen, mutta lisäsi, että kunnon mies saa mielellään osata sekä nikkaroida että siivota huushollin. 

Sen jälkeen seurasi soitto mieheltä, jonka mielestä tämän päivän miehet alistuvat nykyparisuhteissa naisille ja lisäsi, että miehelle on epäluonnollista hoitaa kodissa ruoanlaittoa tai kissalaatikon tyhjentämistä. Koska nämät tehtävät olivat hänen mielestä sopivampia naisille, ja viittasi genetiikkaan ja miehen dna:han, joka hänen mielestä ei siis sovellu kissanlaatikoiden tyhjentämiseen. No, jos se geeneistä on kiinni, niin väitän vaikka olevani geneettisesti sopimaton sekä tiskaamisen että vessan siivoamiseen. 

Olet varmaan joskus kuullut knapsu-sanasta, jota on kauan käytetty Tornionlaaksossa, ko ollan kuvattu jotekin naismaista miestä, joka esimerkiksi leipoo, siivoaa tai hoitaa lapsia. Nykyisin, sanaa käytetään enemmän vitsinä, haluan lisätä. 

Viime vuonna juonsin Meänraatiossa ohjelmaa, jossa keskusteltiin juuri knapsu-sanaa ja sukupuolirooleista täällä Tornionlaaksossa.

Ohjelmaan olin kuttunut paneelin, jonka miespuolinen jäsen sanoi olevansa mielellään knapsu toisten ihmisten silmissä. Hänen mielestä, knapsu oli lähinnä kunnianosoitus. 

Nykysin tuntuu lähes huvittavalta edes ajatella, että jonkun mielestä esimerkiksi ruoan laitto tai kissalaatikon tyhjentäminen olisi muka jotenkin epämiehekästä puuhaa. Mutta, mistä se on aikoinaan lähtenyt, tämä knapsu-sanan käyttö? 

Löytyykö knapsu-sanan alkuperä, kollektiivin halusta hallittea sekä miehiä ja naisia ja säilyttää heän alkuperäisiä rooleja yhteiskunnassa? Vai syntyikö se kateudesta sitä miestä kohtaan, joka uskalsi poiketa miesroolista ja teki niinko itte halusi? Knapsu-sanan alkuperästä en valitettavasti osaa antaa parempaa selitystä, ja ehkä tämä olisikin muuten kielenhuoltajille sopivampi asia selvittää... 

SVT:n suositussa Bastubaletten-ohjelmassa on useampaan otteeseen käsitelty tornionlaaksolaista miesroolia ja ihannetta sekä tanssin, että keskustelun kautta. 

Miehet ovat paljastaneet, eivät pelkästään ihoaan vain myös tunteitaan ja ajatuksiaan siitä, mikä tekee miehen tai ehkä sittenkin ensisijaisesti ihmisen? Miesten keskustelu on monesti ollut minulle ainakin yllättävän suorasanaista ja aitoa. Ja jos tornionlaaksolaisia miehiä ollaan aikaisemmin kuvattu stereotyypisellä tavalla, totisina tuppisuina telkkarissa, niin on saunabaletti ainakin jonkin verran levittänyt toista kuvaa miehistä täällä pohjoisessa. 

Kuinka knapsu on sitten Saunabaletti? Varmaan superknapsu. Mutta kuka siitä perustaa enää?

Voiskohan se jopa olla näin, että se mies joka täyttä knapsu-sanan kaikki kriteerit nykyisin, onkin enemmistön mielestä juuri kunnon mies? 

Bastubaletten-ohjelman tuotantoryhmä kertoi muutama viikko sitten, että sarjan seuraavassa tuotantokaudessa, balettia tanssivatkin tällä kertaa tornionlaaksolaiset naiset. Hyvä juttu. Toivottavasti uusi kausi, ja uudet balettitanssijat ja saunojat saavat yhtä hyvän vastaanoton ko Bengtit, Henryt ja kaikki muut. Mutta mihin kipukohtiin keskitytään tällä kertaa, ko on naisten vuoro purkaa ajatuksiaan saunan lauteilla? Kunnon nainenhan saa tanssia ja puhua tunteistaan, sehän on aivan normaalia, mutta entäs sitten normaalin naisen vartalon paljastaminen? Tuleeko tv-yleisö suhtautumaan yhtä avoimesti pyöreävatsaisen, kuusikymppisen naisen tanssiliikkeisiin? Sitä joudumme ehkä selvittämään toisessa pakinassa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".