Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Saamelaiset eivät tee ilmoituksia viharikoksista, mutta monet kokevat arkirasismia

Julkaistu tisdag 28 mars kl 15.31
"Väitetään, etteivät lapset opi ruotsia, jos kotona puhutaan saamen kieltä"
(1:42 min)
#Vardagsrasismotmigsomsame är en av de hashtags som används i vår satsning om vardagsrasism mot samer.
Saamelaisartisti Sofia Jannok on mukana kertomassa saamelaisiin kohdistuvasta arkirasismista teemalla #vardagsrasismotmigsomsame. Foto: SVT Sápmi

Monet saamelaiset joutuvat arkirasismin ja viharikosten kohteeksi, mutta vain harvat tekevät siitä rikosilmoituksen. Sisuradion haastattelema Mariann Lörstrand kertoo saamelaisena kohdanneensa arkirasismia.

Saameradio ja SVT:n sapmi-toimitus ovat käynnistäneet teemasarjan rasismista, jota saamelaiset kohtaavat arjessa. Sosiaalisessa mediassa aiheesta voi keskustella tai sitä voi seurata tunnisteella #vardagsrasismmotmigsomsame.

Mariann Lörstrandin mukaan on esimerkiksi tavallista väittää, että saamelaiset vievät poroja rautateille, jotta saisivat niistä vakuutusrahoja.

– Haukutaan myös lappalaisiksi tai kysellään, miksi lapsille opetetaan saamen kieltä kotona, kun kerran ollaan Ruotsissa, Mariann Lörstrand kertoo.

Hölmöjä asioita ei mielletä rasismiksi

P4 Jämtlandin rikostenehkäisyneuvosto BRÅ:lta tilaaman tilaston mukaan saamelaiset eivät kuitenkaan juuri tee ilmoituksia kohtaamastaan rasismista. BRÅ on tilastossaan eritellyt muun muassa afroruotsalaisiin, romaneihin ja muslimeihin kohdistuneet viharikokset, mutta saamelaiset eivät näy näissä tilastoissa, koska ilmoituksia heihin kohdistuvista viharikoksista on liian vähän.

Mariann Lörstrand arvelee, että arkirasismin uhri ei aina heti edes osaa ajatella kohdanneensa rasismia.

– Ja jopa hyvät tuttavat tai kaveritkin voivat sanoa hölmöjä asioita. En usko, että he tekevät sitä häijyyttään, vaan he ovat oppineet ajattelemaan niin. Että täällä Ruotsissa joitakin asioita olisi ihan okei sanoa, Lörstrand pohtii.

"Tiedon lisääminen auttaisi"

Uumajan yliopiston saamen kielen lehtori Hanna Outakoski uskoo, että avain arkirasismin kitkemiseen löytyy lisäämällä tietoa.

– Esimerkiksi opettajakoulutuksissa on otettava kaikki kansalliset vähemmistöt huomioon. Se on tällä hetkellä tehty aika huonosti, vaikka kouluissa olisi mahdollisuus vaikuttaa isoihin ihmisryhmiin, Hanna Outakoski toteaa.

Sameradion & SVT Sápmin teemasivu: Vardagsrasism mot mig som same

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".