Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Kansakoulu vaimensi lopulta metsäsuomalaisten kielen

Julkaistu söndag 9 april kl 08.00
Koulu tunsi vain ruotsin kielen
(8:38 min)
Uskontotieteilijä Marja-Liisa Keinänen
1 av 2
Tutkija Marja-Liisa Keinänen perehtyy metsäsuomalaisten kieleen. Foto: Merja Laitinen/SR Sisuradio
Finnstigenin Gottlund näytelmä v.2008. Foto: Leena Salonen/SR
2 av 2
Finnstigenin metsäsuomalaismuseolla tanssitaan.

1840-luvulla perustettu kansakoululaitos opetti vain ruotsin kielellä, selittää metsäsuomalaisten oloja tutkiva Marja-Liisa Keinänen.

Uskontotieteilijä, Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta tutkii metsäsuomalalaisten kielioloja ja uskonnollista elämää. Hän selittää, että suomalaiset tulivat 1500-luvulla aluksi Ruotsin itärannikon metsiin kaskeamaan nimenomaan havumetsiä, mikä olikin juuri heidän erityisosaamisaluettaan.

Vaelsivat länteen puhuen suomea

Sieltä he vaelsivat vähitellen länteen päin, kun kaskiviljely vaati uusia metsäalueita poltettaviksi. Havupuuvyöhykettä pitkin he kulkivat Värmlantiin ja aina Norjan puolelle asti.

Marja-Liisa Keinänen kertoo, että Värmlantiin tulleet kaskisuomalaiset olivat jo ainakin toista polvea suomalaisjuurisia, mutta he puhuivat edelleen savolaismurteen sävyttämää suomea.

Monet naiset ja nuoret puhuivat vain suomea, koska he asuivat syrjäisissä suomalaiskylissä, eivätkä liikkuneet samalla tavalla kuin miehet, jotka reissasivat markkinoilla ja kävivät ehkä töissäkin muualla oppien kaupantekiäisenä ruotsia. 

Kansakoulu hiljensi kielen

Viitisensataa vuotta sitten Ruotsin valtakunnan itäisestä osasta emämaahan tulleet myyttiset metsäsuomalaiset onnistuivat säilyttämään kielensä noin neljänsadan vuoden ajan. Kieli hävisi vasta 1900-luvun loppupuolella oltuaan käytössä jo monella sukupolvella.

Tutkija Marja-Liisa Keinäsen mukaan kansakoululaitoksen tulo ja sen aiheuttama kielihäpeä nujersivat lopulta kielen.

Silloin jouduttiin suoraan ruotsinkieliselle koulun penkille, ja siinä vaiheessa lapsiin iskostui häpeä siitä, etteivät he osanneet ruotsia. Tämän seurauksena vanhemmat eivät enää halunneet puhua lapsilleen suomea säästääkseen heidät nöyryytykseltä.

Metsäsuomalaisjuuret kiinnostavat tänään

Kiinnostus metsäsuomalaisiin sukujuuriin on viime vuosikymmeninä kasvanut, mutta suomalaisia sukunimiäkin häpeiltiin aiemmin.

Monet vaihtoivat suomalaiset sukunimensa ruotsalaisiin, jotta eivät erottuisi joukosta, mutta viime aikoina niitä on taas kaivettu esiin.

Marja-Liisa Keinäsen mukaan nykyään painatetaan t-paitoja, joissa lukee metsäsuomalaisia sukunimiä, ja metsäsuomalaisten jälkeläiset esiintyvät mielellään esivanhempiensa sukunimiä kantavissa asuissa.

– Nostetta antavat ehkä myös prinssi Danielin isän kiinnostus metsäsuomalaisiin sukujuuriinsa Svartnäsin suomalaiskylässä ja prinsessa Sofian esivanhempien metsäsuomalaiskytkennät, Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta miettii. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".