Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Katri Nisulan kolumni

Kolumni: Onko Suomi byrokratian luvattu maa?

Julkaistu torsdag 6 april kl 15.53
"Byrokratiaviidakossa seikkailevat työttömät ja toimeentulotukiasiakkaat"
(2:57 min)
sinitiainen linnunpöntössä
Luvanvaraista toimintaa? Foto: Hasse Holmberg

Suomessa hallituksen piti ensi töikseen karsia byrokratiaa, mutta kuinkas kävikään? Monen mielestä lippuja ja lappuja on täytettävänä entistäkin enemmän, arvioi Sisuradion Helsingin kirjeenvaihtaja Katri Nisula.

Juttelin tässä päivänä muutamana tuttavani kanssa, joka kertoi rakentaneensa linnunpönttöjä ja myös rekisteröineensä ne. Olin muiden keskustelussa mukana olleiden kanssa hölmistynyt. 

Pitääkö nykyään linnunpöntötkin rekisteröidä? Tarvitaanko rakennuslupa ja entäpä asukkaat? Tuleeko niidenkin ilmoittautua jonnekin, vai onnistuuko kausiluontoinen kesäasuminen Suomessa oleskelevilta siivekkäiltä ilman viranomaisten erityistä lupaa?

Onneksi tästä ei kuitenkaan ollut kyse. Tuttavani osallistui Ylen käynnistämään "Miljoona linnunpönttöä" -kampanjaan, jossa vapaaehtoiset linnunpönttötalkoolaiset voivat rekisteröidä asentamansa pöntöt ja niiden paikat. Tavoitteena on luoda koko Suomen laajuinen pönttökartta, josta selviävät maan kaikki asumiskelpoiset linnunpöntöt. Samalla innostetaan suomalaisia liikkumaan luonnossa ja tutkimaan sitä.

Ajatus linnunpönttörekisterissä jonottavista talitinteistä ja huuhkajista naurattaisi, jollei se kuvaisi niin hyvin sitä, mitä Suomessa todella tapahtuu. Aloittaessaan työnsä nykyinen hallitus lupasi ryhtyä byrokratiankarsimistalkoisiin, mutta ainakin maallikosta näyttää, että monin paikoin jonottaminen ja erilaisten lippujen ja lappujen täyttäminen on pikemminkin lisääntynyt. Lintujen sijaan byrokratiaviidakossa seikkailevat työttömät ja toimeentulotukiasiakkaat.

Kaikkein surullisinta on ollut seurata toimeentulotukisoppaa, joka on ajanut ahdinkoon kymmeniä tuhansia ihmisiä. Toimeentulotuki on Suomessa kaikista viimeisin yhteiskunnan tarjoama tukimuoto. Sitä voi hakea, jos rahat eivät riitä edes välttämättömimpiin menoihin kuten ruokaan tai lääkkeisiin. Tukea saavien joukossa on pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja vähävaraisia perheitä.

Tämän vuoden alkuun saakka toimeentulotuesta vastasivat kunnat. Nyt asia on siirretty Kelan eli Kansaneläkelaitoksen kontolle. Tarkoituksena oli, että uudistus helpottaisi ihmisten elämää, koska nyt kaikki tukiasiat voisi hoitaa yhdellä ja samalla luukulla.

Toisin kävi. Uudistukseen huonosti varautunut Kela palkkasi toimeentulotukea hoitamaan aivan liian vähän väkeä eikä koulutuskaan tainnut aivan onnistua. Lopputuloksena monet ihmiset ovat joutuneet odottamaan rahojaan viikkoja. Siis niitä vihoviimeisiä euroja, jotka on tarkoitettu esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden ostamiseen. Monen ovella on myös kolkutellut perintätoimisto ja joitakuita uhkaa jopa häätö, kun rahat eivät ole riittäneet laskuihin tai vuokraan.

Nyt Kelakin on myöntänyt, että pieleen meni. Se ei muuta miksikään sitä, että Suomessa on käyty karua leikkiä kaikkein vähäosaisimpien elämällä. Jotenkin joskus toivoisi, että seuraavan kerran kun hallitus ryhtyy byrokratiatalkoisiin, se keskittyisi vaikka linnunpönttöihin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".