Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi
(1:31 min)
Suomi nostaa esiin tuntemattomaksi jääneet naistaiteilijansa
Julkaistu torsdag 4 maj kl 06.00
Yksi näyttelytöistä: Elga Sesemann: Omakuva, ajoittamaton. Öljy, 73 x 54 cm, Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.
1 av 2
Yksi näyttelytöistä, Elga Sesemannin Omakuva, ajoittamaton. Öljy, 73 x 54 cm, Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. Foto: Tampereen taidemuseo
Yksi näyttelyn teoksista, Greta Hällfors-Sipilän Halle pelaa shakkia Wreden kanssa vuodelta 1922. Foto: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo
2 av 2
Yksi näyttelyn teoksista, Greta Hällfors-Sipilän Halle pelaa shakkia Wreden kanssa vuodelta 1922. Foto: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo

1900-luvun alun suomalaiset naistaiteilijat ovat näyttävästi esillä Suomessa. Viime vuosina Suomessa on löydetty paljon hienoja taideteoksia, joiden tekijöiksi on paljastunut naisia.

Parhaillaan käynnissä on useita näyttelyitä, joissa esitellään monien tuntemattomaksi jääneiden taiteilijoiden töitä.

Tampereen taidemuseossa sekä Helsingin kaupungin taidemuseossa HAM:ssa esitellään parhaillaan suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneitä suomalaisia naistaiteilijoita.

Naistaiteilijoita vähäteltiin

Tampereen näyttelyn kuraattori, taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen kertoo, että Suomen itsenäisyyden alussa naisia vähäteltiin taitelijoina, eivätkä työt saaneet ansaitsemaansa arvostusta.

Kun Suomen itsenäistä tasavaltaa ruvettiin rakentamaan, siitä haluttiin tehdä taiteenkin puolesta miehinen, maskuliininen ja voimakas. Ajateltiin, että naiset ovat heikkoja ja heiveröisiä raukkoja, joiden tuotannosta ei ole käyntikortiksi uudelle valtiolle.

Aikalaisarvioissa naisten teoksia pidettiin miesten töitä vähäarvoisempina, ja kritiikki oli pahimmillaan jopa julmaa.

– Ajateltiin, että naisen oikea paikka on kotona ja että hänen tarkoituksensa on hoitaa tuleville sukupolville uusia, lahjakkaita miehiä.

Useita taiteilijoita löydetty

Riitta Konttinen on tutkimuksissaan löytänyt 1900-luvun alun matrikkeleista lähes 140 suomalaista naistaiteilijaa. Monet ovat jääneet täysin unohduksiin. Viime vuosina naistaitelijoiden töitä on kuitenkin alkanut löytyä ullakoilta ja varastoista.

Tämän vuosituhannen taitteen löytöjä ovat muun muassa Aino von Boehmin ja Eva Törnwall-Collinin teokset. Riitta Konttinen uskoo, että yllätyksiä voi tulla lisää.

– Miksei, jos nämäkin ovat löytyneet. Kyllähän sitä voi löytyä vaikka mitä, hän sanoo.

Aino von Boehmin töitä voi nähdä Tampereen taidemuseossa, jossa on parhaillaan esillä kolmenkymmenen suomalaisen naistaitelijan töitä. Eva Törnwall-Colliniin taas voi tutustua Helsingin taidemuseossa HAM:ssa, jossa on parhaillaan esillä myös Tove Janssonin sekä Tyko Sallisen ensimmäisen vaimon Hilja Vartiaisen töitä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".