Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Tuore ruotsalaistutkimus: Suomenkielisessä esikoulussa Ruotsissa kasvaa kaksikieliseksi

Julkaistu fredag 14 april kl 06.30
"Monikielisyys ei oikeastaan ole ihailtavaa tai fantastista vaan luonnollista"
(1:31 min)
Två barn leker i en sandlåda på en förskola.
Vaikka henkilökunta puhuisi lapsille vain suomea, käyttävät lapset leikeissään spontaanisti myös ruotsia. Molemmille kielille riittää siis mahdollisuuksia kehittyä. Foto: FREDRIK SANDBERG /TT.

Poliitikkojen tai vanhempien ei tarvitse Ruotsissa olla huolissaan, ettei lapsen ruotsin kieli kehittyisi, vaikka tämän esikoulu olisi yksikielinen, esimerkiksi täysin suomenkielinen. Tähän lopputulokseen on tullut tutkijaryhmä, joka on tutkinut vähemmistökielisiä lapsia erilaisissa esikouluympäristöissä.

Göteborgin yliopiston yleisen kielitieteen emeritaprofessori Sally Boyd on yksi ryhmän tutkijoista. Boyd kollegoineen on kerännyt mittavan materiaalin suomen- ja englanninkielisistä esikouluista Ruotsissa ja ruotsinkielisissä päiväkodeissa Suomessa. Ryhmän tutkijoita kiinnosti erityisesti se, miten lapset käyttävät eri kieliä esikoulussa ja miten lasten kielet kehittyvät.

Vaikka esikoulun henkilökunta noudattaisi tiukkaa käytäntöä puhua vain esimerkiksi suomea, käyttävät ja kehittävät lapset silti molempia kieliään ja luovat näin omat käytäntönsä.

Ei ole vaaraa, etteivät lapset oppisi ruotsia.

– Ja suomen kieli saa taas sen tarvitsemaa tukea, niin että kaksikielisyys toimii hyvällä tavalla, Boyd toteaa.

Lähtökohtana tutkimukselle olivat maiden erilaiset kieleen liittyvät toimintapolitiikat. Mutta lapsethan eivät virallisista ohjeista tiedä, ja juuri sitä tutkijat halusivat seurata.

– Lapset ovat aktiivisia, itsenäisiä yksilöitä sekä Suomen että Ruotsin esikouluissa. He saavat melko paljon vapauksia käyttää ja kehittää kieliä siten, miten he itse haluavat.

Haaste ruotsinkielisille osastoille

Ongelmia monikielisyyden kehittymiseen tutkijat havaitsivat lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa lasten äidinkieltä ei puhuttu esikoulussa – siis esimerkiksi täysin ruotsinkielisessä esikouluissa, jossa lapsi mahdollisesti saa äidinkielentukea kerran viikossa.

– Se on valtava haaste esikouluille. Samassa esikoulussa voi kaiken lisäksi olla lapsia todella monista eri kielitaustoista.

Tutkimuksessamme havaitsimme, ettei monikielisyyden kehittyminen ole yhtään niin helppoa ruotsinkielisissä esikouluissa.

Boyd korostaakin juuri kielitaitoisen henkilökunnan roolia.

– Kirjat ja tekniset ratkaisut ovat hyvä lisä, mutta minä ja monet muut kielitieteilijät korostamme kasvokkain tapahtuvan kommunikaation tärkeyttä. Siitä on myös runsaasti tutkimustietoa, että juuri kasvokkain tapahtuva kommunikaatio kehittää kieltä. 

Monikielisyys ennen muuta luonnollista 

Boyd sanoo myös, että paikoin yhä elävät harhaluulot siitä, että kaksi- tai monikielisyys aiheuttaisi lapselle ongelmia ja hämmennystä ovat nimenomaan harhaluuloja - suurin osa maailman ihmisistä kun on monikielisiä.

– Monikielisyys ei oikeastaan ole jotain fantastista tai ihailtavaa, vaan se on täysin luonnollista ihmiselle, Boyd sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".