Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Maaret Riitaho pikkutyttönä ennen sodan syttymistä.
1 av 4
Maaret Riitaho pikkutyttönä ennen sodan syttymistä. Foto: Kotialbumi
Vanhassa perheportretissa pieni Maaret, Leo-veli sekä heidän äitinsä Maissi Enne Sofia Ahola
2 av 4
Perheportretissa pieni Maaret, Leo-veli sekä heidän äitinsä Maissi Enne Sofia Ahola. Foto: Kotialbumi
Maaret Riit'aho vuonna 2017.
3 av 4
Maaret Riit'aho vuonna 2017. Foto: Anni Riit'aho/SR Sisuradio
Maaret Riitaho ja lapsenlapsi Anni Riitaho istuvat vierekkäin sohvalla ja katsovat kameraan hymyillen. Uusi valokuva.
4 av 4
Maaret Riit'ahon lapsenlapsi Anni Riit'aho teki radiodokumentin mumminsa sotalapsuudesta.
Kuuntele
(40 min)
Radiodokumentti: Mummini sotalapsuus
Julkaistu måndag 17 april 2017 kl 10.24

"Mummini Maaret lähetettiin veljensä kanssa Tukholmaan sotalapsiksi vuonna 1942. Äiti halasi lentokentällä itkuiset sisarukset matkaan ja seurasi myöhemmin itse lastensa perässä Tukholmaan. Sodan päätyttyä sisarukset palasivat Suomeen mukanaan suru, sillä äiti ei ollut heitä enää halaamassa. Kysymykset isomummini Maissi Enne Sofia Aholan kohtalosta painoivat mummini mieltä yli 70 vuotta. Hänen oli aika saada ansaitsemansa vastaukset."

Olen aina tiennyt Maaret-mummini sotalapsuudesta. Pienenä tyttönä rakastin kuunnella mummini kertomuksia 1940-luvun Tukholmasta, tarinoita, joissa syötiin herkullisia leivoksia ja leikittiin huolettomina pihamaalla.

Mitä vanhemmaksi tulin, sitä synkemmän sävyn kertomukset saivat. Tarinat kuohkeista kakuista kahvipöydässä muuttuivat muistelmiin hautajaisista ja ikävään äidistä.

Mummini kertoi hautajaisista, joihin sijaisperhe osti hänelle uuden mustan vekkihameen ja valkoisen puseron. Hautajaisista, joissa kuultiin mummini kummitädin Ansa Ikosen laulua samalla, kun haudan lepoon saatettiin rouva Maissi Enne Sofia Ahola, mummini äiti ja minun isomummini. 

Onnellinen varhaislapsuus ja lähtö Ruotsiin

Mummini Maaret Riitaho, omaa sukuaan Ahola, syntyi vuonna 1936 esikoisena äidilleen Maissi Enne Sofia Aholalle ja isälleen Pentti Aholalle. Pian syntyi myös pikkuveli Veli-Leo. Onnellinen varhaislapsuus vietettiin maalla yhdessä isovanhempien ja eläinten kanssa.

Vielä sotakaan ei tuonut pelkoa osaksi pienen lapsen arkea. Isomummini Maissi Enne Sofia teki kuitenkin päätöksen lähettää lapsensa Tukholmaan sotaa pakoon.

Ruotsiin lähdettiin lentokoneella Malmin lentokentältä. Mummini mieleen muistuu lentokoneessa itkevä pikkuveli ja Tukholmaan tultaessa ensipuraisu uudesta hedelmästä, appelsiinista, joka ei kuorineen päivineen syötynä maistunutkaan niin hyvältä.

Äidin kuolema

Myös isomummini Maissi Enne Sofia muutti lastensa perässä Tukholmaan. Mummini muistaa hyvin, kuinka hän tunsi ylpeyttä saadessaan kävellä yhdessä äitinsä kanssa Tukholman keskustassa pitäen kiinni äitinsä valkoisesta pitsihansikkaasta.

Muistan ajatelleeni, että hän oli maailman kaunein äiti.”

Onni siitä, että myös äiti oli saapunut Tukholmaan loppui liian pian, kun helmikuussa 1945 mummilleni kerrottiin hänen äitinsä menehtyneen leikkauspöydälle. Suru oli kova, mutta sitä oli pienen lapsen vaikea käsitellä.

Muistan kun kysyin, onko äiti nyt sitten kuollut, ja Helvi-täti sanoi että on. Muistan, kuinka pomppasin sängystä pystyyn ja juoksin Märta-tädin peiton alle ja itkin hirveästi.”

Sukulaiset kertoivat mummilleni hänen äitinsä kuolleen syöpään. Vasta kuusitoistavuotiaana mummini sai tietää totuuden äitinsä itsemurhasta.

Samainen Helvi-täti sanoi minulle, että samanlainen olet kuin äitisi, joka ampui itsensä.”


Vastauksia 70 vuotta painaneisiin kysymyksiin

Kysymykset isomummini kuolemasta olivat askarruttaneet mummini mieltä yli 70 vuoden ajan. Ajatukset kuitenkin hautautuivat muiden murheiden alle, eikä aikaa saatikka rohkeutta isomummini kohtalon selvittämiseksi tuntunut mummiltani löytyvän.

Vihdoin keväällä 2016 otin mummini luvalla yhteyttä sotalapsitutkija Kai Rosnelliin. Asian selvittäminen tuntui minusta erityisen tärkeältä, sillä halusin mummini vihdoin saavan haluamansa vastaukset.

Myös itse aikuisella iällä Tukholmaan muuttaneena halusin saada asiaan selvyyden. Halusin tietää, miksi kahden pienen lapsen äiti päätyi niin lohduttomaan tekoon; miksi hän oli niin yksinäinen.

”Sinä olit maailman kaunein äiti.”

 

Kuuntele dokumentti klikkaamalla otsikon ääninappia.

Relaterat
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".