Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomi on maksanut yksin rajajoen tulvantorjunnan – jo 25 vuotta

Julkaistu tisdag 18 april kl 06.15
"Siitä on vuosien saatossa käyty kyllä neuvotteluja"
(1:42 min)
Jäänsahauslaite vauhdissa Tornionjoen jäällä.
1 av 3
Jäänsahauslaite vauhdissa Tornionjoen jäällä. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Tapani Kananen toimii jäänsahaajan turvamiehenä mittaamalla ennalta jään kantavuuden jääkairan ja mittatikun turvin.
2 av 3
Tapani Kananen toimii jäänsahaajan turvamiehenä mittaamalla ennalta jään kantavuuden jääkairan ja mittatikun turvin.
Jussi Ramlin on ajanut jääsahaa Tornionjoella vuodesta 2004 lähtien. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
3 av 3
Jussi Ramlin on ajanut jääsahaa Tornionjoella vuodesta 2004 lähtien. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio

Suomi on rahoittanut jo 25 vuotta ennaltaehkäisevää tulvantorjuntaa rajajoki Tornionjoella ilman, että Ruotsi on osallistunut kustannuksiin kruunullakaan. Kyse on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ely-keskuksen jokakeväisestä jäänsahauksesta, joka ehkäisee tulvavahinkoja myös Ruotsin puolen rannoilla.

Jäänsahauksilla ehkäistään aiemmin suurta tuhoa aiheuttaneiden jääpatojen syntymistä rajajoen perinteisillä riskialueilla.

Lapin ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Jukka Kuoksan mukaan sahaukset maksavat Suomen valtiolle vuosittain noin 20 000–35 000 euroa eli noin 190 000–333 000 kruunua.

– Siitä on vuosien saatossa käyty neuvotteluja, että myös Ruotsi osallistuisi näihin kustannuksiin. Tällä hetkellä on kuitenkin niin, että vain Suomen maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tätä toimintaa ely-keskuksen kautta. 

"Ei pysyvä tulvantorjuntatoimenpide"

Ruotsissa valtakunnallisesta tulvantorjunnasta vastaava viranomainen on Myndigheten för samhällsskyd och beredskap. Sen asiantuntijan Barbro Näslund Landenmarkin mukaan he voivat käyttää valtiontukea vain pysyviin ennaltaehkäiseviin tulvantorjuntatoimenpiteisiin, jollaiseksi jokakeväistä jäänsahausta ei voida laskea.

Valtiontuen käyttökohteista on päättänyt Ruotsin valtiopäivät.

Jatkossa kuntien kukkarolle?

Jukka Kuoksa on kuitenkin toiveikas:

– Maakuntahallintouudistukset ja muut ovat meneillään, ja tähän liittyen ministeriöiden kanssa on jo käyty keskusteluja, että näitä jäänsahauskustannuksia tulisi alkaa jakaa myös vaikutusalueen kunnille eli missä näitä sahauksia tehdään.

On alustavasti käyty keskustelua, että varmasti myös Haaparannalta ja Ruotsin puolelta pyydettäisiin siihen rahoitusta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".