Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kuka hyötyy peloistasi?

Julkaistu torsdag 20 april kl 07.30
Katri Nisulan kolumni: Pelko nousee Suomessa
(3:14 min)
Katri Nisula
Sisuradion Suomen kirjeenvaihtaja Katri Nisula. Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio

Kirjeenvaihtajaamme Katri Nisulaa pelottaa ja niin näyttää pelottavan monia muitakin suomalaisia. Mutta kannattaako pelko, ja mitä loppujen lopuksi kannattaa pelätä?

Mikä sinua pelottaa? Minua pelottavat ainakin sairaudet, työttömyys, kuolema, hämähäkit, korkeat paikat ja puheen pitäminen suurelle yleisölle. Sen sijaan en pelkää susia, pimeää, erinäköisiä ihmisiä enkä pellejä. En myöskään koiria, kissoja enkä kastematoja. Osa peloistani on täysin järkeviä, toiset taas täysin järkeä vailla.

Olen huomannut, että sama pätee myös muihin ihmisiin. Pelot ovat läsnä kaikkien elämässä, mutta jotkut asiat pelottavat toisia enemmän kuin muita. Esimerkiksi mieheni kohtaa tyynesti suuresti kammoamani hämähäkin, mutta syöksyy välittömästi ulos huoneesta kohdatessaan toisen viattoman hyönteisparan eli kovakuoriaisten heimoon kuuluvan pitkäsarvisen sarvijaakon.

Tällä viikolla täällä Suomessa on puhuttu paljon peloista. Yksi keskustelu on koskenut sitä, kuinka jotkut naiset pelkäävät liikkumista yksin iltaisin Helsingissä.

Toista keskustelua on taas käyty Ylen alkuviikosta julkistaman uhkakuvakyselyn tiimoilta. Sen mukaan suomalaiset pelkäävät tällä hetkellä eniten satunnaista väkivaltaa, terrorismia ja Venäjää.

Näin äkkipäätään ajateltuna kaikki äsken mainitut pelot ovat järkeviä. Suomalaisilla on historiallisessa muistissa käsitys siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä hyökkää. Terrori-iskut ovat tulleet yhä lähemmäksi ja kyllä, täällä maailman turvallisemmaksi maaksi vastikään kansainvälisessä vertailussa selvinneessä Suomessakin on mahdollista, että joku hyökkää kimppuusi yöllä pimeässä puistossa.

Eri asia on se, kuinka todennäköisiä nuo tapahtumat ovat. Keskuudessamme elää edelleen ihmisiä, jotka ovat nähneet, mitä tapahtuu, kun Venäjä hyökkää, mutta suurin osa meistä on saanut elää rauhan aikaa koko elämänsä. Terrori-iskuihinkin on joku suomalainen joutunut, mutta riski sille, että sattuisi pommin alle, ei ole järin suuri. Miehillä on tilastojen mukaan suurempi riski joutua satunnaisen väkivallan uhriksi kuin naisilla. Raiskauksista suurin osa tapahtuu sisätiloissa ja tekijänä on ennestään tuttu henkilö.

Eniten suomalaisia uhkaavat sairaudet ja onnettomuudet. Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen tilaston mukaan suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit, kasvaimet, dementia ja tapaturmat. Neljä ensimmäistä vievät hautaan 85 prosenttia suomalaisista. Siitä huolimatta harva meistä pelkää kovia rasvoja tai auto-onnettomuutta, vaikka syytä kyllä olisi.

Omituista on sekin, että mitä turvallisemmaksi elämämme käy, sitä enemmän näytämme pelkäävän. Esimerkiksi katuväkivalta on Suomessa vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se oli 50- tai 70-luvuilla. Sen sijaan otsikot erilaisista väkivallan teoista ovat kasvaneet ja rikosuutisten levittäminen on tehostunut entisestään sosiaalisen median myötä.

On myös tahoja, jotka käyttävät ihmisten pelkoja häikäilemättömästi hyväkseen. Siksi kannattaa olla tarkkana esimerkiksi valeuutissivustojen rikosuutisia lukiessa.

Olisiko jonkun tarkoitus lietsoa pelkoa ja ihan tahallaan? Kenen etua ajaa se, jos pelkäämme koko ajan enemmän?

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".