Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät valtaavat tieteenalaa

Julkaistu måndag 24 april kl 06.20
"Ihminen ei ole 70 kiloa painava rotta"
(6:56 min)
Hiiri istuu kumihankaan puetun käden päällä.
Hiiriä käytetään hyvin usein eläinkokeissa. Foto: ROBERT F. BUKATY /TT

Laskentatavasta riippuen Ruotsissa käytetään eläinkokeisiin vuosittain satojatuhansia ellei useita miljoonia eläinyksilöitä, vaikka eläinkokeiden tulokset eivät koskaan ole sovellettavissa suoraan ihmiseen.

Nykyaikana vaihtoehtoiset testimenetelmät ovat valtaamassa tieteenalaa, kertoo eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä kehittävän suomalaisen FICAM-keskuksen johtaja Tuula Heinonen.

– Ollaan menossa siihen, että eläinkokeita korvataan mahdollisimman paljon eläinkokeettomilla testeillä.

Tulokset eivät ole sovellettavissa ihmiseen

Jos eläimen kannalta ajatellaan, on eläinkokeiden hyöty aina pienempi kuin haitta. Sen lisäksi eläinkokeiden tuloksia ei koskaan pystytä soveltamaan suoraan ihmiseen.

Lajieroavaisuus on eläinkokeiden huono puoli ja suuri syy sille, miksi Heinonen on sitä mieltä, että vaihtoehtoisiin menetelmiin olisi suunnattava enemmän resursseja.

– Eläimen biologia on erilainen kuin ihmisen biologia, Heinonen sanoo.

Ihminen ei ole seitsemänkymmentä kiloa painava rotta.

Heinonen painottaa, että vaikka vaihtoehtoiset menetelmät ovat kalliita kehittää, ovat ne toisaalta hyvin halpoja käyttää. Eläinkokeet ovat toisaalta hyvin kalliita ylläpitää, ja myös taloudellisista syistä olisi lopulta hyvä siirtyä pois eläinkokeista.

Useita vaihtoehtoja olemassa

Karin Gabrielson Morton on asiantuntija Forska utan djurförsök –säätiössä. Hän kertoo, että viimeisten tilastojen mukaan koe-eläimiä käytetään Ruotsissa vuosittain satojatuhansia ellei useita miljoonia yksilöitä laskentatavasta riippuen.

Eläinkokeita voidaan tehdä oikeastaan mille tahansa eläimille. Usein kokeissa käytetään kuitenkin rottia, hiiriä, kaloja, kaneja, marsuja, koiria, kissoja, apinoita, lehmiä tai esimerkiksi sikoja, Gabrielson Morton kertoo.

Koululaitokset, yliopistot sekä korkeakoulut ovat suuria koe-eläinten kuluttajia.

"Ihmiset eivät halua ajatella eläinkokeita"

Kuluttajalle ei lähtökohtaisesti tarjota tuotetta ostaessa tietoa eläinkokeista, joita on käytetty lääkkeiden, kodin kemikaalien, kosmetiikan tai esimerkiksi tuholaismyrkkyjen ainesosien turvallisuus- tai muuhun testaamiseen

– Ihmiset eivät halua tästä kovin paljoa tietääkään, sillä tuntuu epämiellyttävältä ajatella eläinkokeita, Gabrielson Morton sanoo.

Haluamme uskotella itsellemme, että asiat ovat hyvin.

Gabrielson Morton Forska utan djurförsök –säätiöstä painottaa, että vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ei tänä päivänä satsata tarpeeksi.

Hän kokee, että vaihtoehtoiset testimuodot ovat tätä päivää ja mahdollisuudet lähes rajattomat.

EU:n eläintestauskielto ei ole kattava

Vuonna 2013 EU kielsi eläimillä testatun kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden myynnin. Kielto ei ole kattava ja siinä on eläinsuojelujärjestöjen mukaan suuria porsaanreikiä. Näin ollen ei voida todeta, että kosmetiikka Euroopassa olisi eläimillä testaamatonta.

Kielto ei koske myöskään esimerkiksi kotitaloudessa käytettäviä tuotteita, jotka kuuluvat eri lainsäädännön alle.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".