Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Pentti lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Julkaistu fredag 28 april kl 12.00
Sano minun sanoneen – Sanna mina ord
(5:23 min)
Pentti Salmenranta. Kuva: Arja Claesson, Sveriges Radio Sisuradio
Pentti Salmenranta. Kuva: Arja Claesson, Sveriges Radio Sisuradio

Norrköpingiläinen suomen opettaja ja muusikko Pentti Salmenranta ruotii sanontoja suomeksi ja ruotsiksi.

Opettaessaan oppii – niinhän minulla on ollut tapana aloittaa pakinani. Tänään voisin ehkä pikemminkin todeta, että unohtaessaan oppii. Oli nimittäin unohtunut kirja hyllyyn.

Hyvältä ystävältä kun tuli viesti tässä viikko sitten:
– Onkohan sinulla lainassa minun kirjani?

– Ai että mikä kirja, kysyin.
– Se sanalaskukirja, vastasi kaveri.

Kävelin kaksi askelta kirjahyllylle ja siellähän se.

– Heti löytyi! Saat sen heti…kun...kunhan ensiksi oon tehnyt pakinani valmiiksi.

Ja tässähän se. 

Kyseessä oli kirja ”Sano minun sanoneen – Sanna mina ord”, jonka ovat kirjoittaneet Olli Nuutinen ja Seija Tiisala, ilmestymisvuosi 1986. Kirjaan he ovat koonneet sananparsia ja sananlaskuja niin suomeksi kuin ruotsiksikin.

Itseäni on aina kiinnostanut vanhat sanonnat ja monta kertaa on tullut eteen ajatus, että mitenkähän tuonkin sanoisi sillä toisella kotimaisella. Yllättävän paljon näille sanonnoille löytyykin vastaavat sanonnat molemmilla kielillä, minkä jo kirjan nimikin todistaa: ”Sano minun sanoneen – Sanna mina ord”. 

Itsestään selviä samakaltaisuuksia ovat tietenkin kaikki Raamattuun viittaavat sanonnat kuten:

Kääntää toinen poski – Att vända andra kinden till.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen – Gud skapade människan till sin avbild.

Jokaisella on ristinsä kannettavana – Var och en har sitt kors att bära.

Myös moni muu tuttu sananparsi vastaa kummassakin kielessä toisiaan. 

Panna kapuloita rattaisiin – Sätta käppar i hjulet

Vaatteet tekevät miehen – Kläderna gör mannen (Niin.. tiedä sitten, miten tuonkin näinä sukupuolineutraaleina aikoina oikein ilmaisisi…)

Ombyte förnöjer – Vaihtelu virkistää 

Kaiken A ja O. A och O i allting. Olen nuorempana ihmetellyt, että miksi juuri O, miksei Ö, jos kaikkea tarkoitetaan. Olen sittemmin oppinut, että sanonta johtaa juurensa kreikan aakkosiin alfa ja omega, mutta kyllä kai meillä pohjoismaissa sentään O:n ja Ö:n välille löytyy vielä vaikka miten paljon, mistä nälviä. 

Eläimet ovat sananparsissa erittäin tavallisia, niin pienet kuin suuretkin. Ja sekä että. Jos niistä pienemmistä aloitetaan niin kärpäsiä voi lyödä kaksi yhdellä iskulla niin suomeksi kuin ruotsiksikin – att slå två flugor i en smäll toimii molemmilla kielillä. Sen sijaan kun Suomessa tehdään kärpäsestä härkänen, gör svensken en mygga till en elefant.

Olla kuin kissa ja koira, voidaan olla sekä ruotsiksi että suomeksi, att vara som hund och katt, ja samoin kun kissa on poissa tanssivat rotat pöydällä, när katten är borta dansar råttorna på bordet.

Kalastamista harjoitetaan kai myös molemmissa maissa:

Ei ole kala eikä lintu – Varken fågel eller fisk

Olla kuin kala vedessä – Vara som fisken i vattnet.

Sen sijaan, kun suomalainen maksaa vanhoja kalavelkoja, får svensken betalt för gammal ost.

Mutta ruotsalainen kalastaa taas kuumemmilla vesillä, sanontaa ”Han fick sina fiskar varma” kun ei oikein voi tarkkaan kääntää, kun kyseessä on kuumat paikat.

Juopotellessa ollaan monellakin eläinlinjalla.

Suomalainen on kännissä kuin käki tai apina, svensken är full som en kaja eller en alika.

Tuon alika-sanan olen kuullut suurin piirtein koko ikäni, mutta vasta nyt otin selvää mitä se oikeastaan tarkoittaa. Ja alika ja kaja on ainakin wikipedian mukaan ihan sama lintu riippuen missä päin ruotsia asustaa, eli suomeksi naakka.

Muuten googlaillessani löysin juopumukselle ainakin 50 eri ilmaisua molemmilla kielillä, mutta ei oteta niitä nyt. Ehkä joskus tulevaisuudessa voidaan sitten uhrata kännäämiselle vaikka ihan oma ohjelmansa, sen verran rakasta puuhaa tämä vaikuttaa kummankin kielen käyttäjille olevan.

Kasvitieteessä olen havaitsevinani, että suomalaiset pitävät niistä enemmän.

Naurisvarasta ei hirtetä kuuluu ruotsiksi litet brutet lätt förlåtet.

Ja ”Nyt otti ohraleipä – Nu tar fan bofinken”, tai ”Nu är det kokta fläsket stekt”. Eli kasviksista päästään auttamattomasti taas eläinkuntaan, kun vaihdetaan kieltä. 

Näitä sanontoja voisi tietenkin väännellä ja käännellä, vaikka miten paljon, mutta se mikä kiinnostaa, on tietenkin, että kuinka moni niistä elää vielä, sanotaan nyt viidenkymmenen vuoden päästä. Vai sanotaanko silloinkin että ”Ei mitään uutta auringon alla - Inget nytt under solen”. Ken elää, se näkee. Den som lever får se.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".